Ruka: Toi­mi­tus­joh­ta­ja Antti Kärävä kerää tois­ten­kin koi­ran­ka­kat, koska se on hänestä hyvää joh­ta­mis­ta

Koti: Re­mont­ti­koh­det­ta etsinyt perhe löy­si­kin vasta val­mis­tu­neen kodin Kem­pe­lees­tä

Retkeily: Tun­net­ko nämä 6 paikkaa Oulun edus­tal­la?

Mainos: Tilaa Kaleva tästä

Lukijalta
Mielipidekirjoitus
Tilaajille

Van­hus­työn sai­raus­kes­kei­ses­tä ajat­te­lus­ta pääs­tä­vä eroon – en­na­koi­va työ tulee entistä tär­keäm­mäk­si, kun eläk­keel­lä olo elä­män­vai­hee­na pitenee

"Pelkkä sairauksien lukumäärä ei riitä kuvaamaan sitä, miten ikäihminen selviytyy arjen toiminnoista ja suorituksista ja mitä avun tarpeita hänellä on."

Kiitos Tinja Huovialalle jutusta Laki antaa raamit, ratkaisut ovat yksilöllisiä (Kaleva 8.1.). Jutussa kuvattu esimerkki kuvastaa vanhustyön sairauskeskeisestä ajattelua, josta meidän olisi pitänyt päästä eroon jo aikoja sitten.

Pelkkä sairauksien lukumäärä ei riitä kuvaamaan sitä, miten ikäihminen selviytyy arjen toiminnoista ja suorituksista ja mitä avun tarpeita hänellä on. Kritiikkiä tätä sairauskeskeistä mallia kohtaan esitti jo vuonna 1977 psykiatri Geroge L. Engel (1977).

Engel kehitti biopsykososiaalisen mallin, joka huomioi ihmisen arjen toiminnoista selviytymisessä sairauksien ja fyysisten tekijöiden lisäksi myös psyykkiset ja sosiaaliset tekijät.

Ihmisen selviytymistä arjen toiminnoista voidaan tarkastella joko toiminnanvajauksien (sairauksien) näkökulmasta tai jäljellä olevien voimavarojen näkökulmasta. Olennaista on kiinnittää huomio olemassa oleviin voimavaroihin.

Lue Digiä _0,25 € / viikko_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.