As Oy Oulun Hiukkavaara 1,
Hiukkavaara 1, Hiukkavaara,
Kiinteistönvälitys SKV.
Rakennussuunnitelmat:
puolustusministeriö 1954, perustuvat mahdollisesti arkkitehti Heidi Vähäkallio-Hirvelän tyyppipiirustuksiin.
Esittelyhuoneisto: 2h+k+parveke, 53 m2, velaton hinta 51 000.
Huoneistoja on vapaana.
Pohjan Prikaatin korpivaruskunta Hiukkavaarassa lakkautettiin vuonna 1998, ja armeijahenkilökunnan asunnot siirtyivät siviilien käyttöön. Nyt Hiukkavaara ykkösen vuokranantaja myy tällä hetkellä vapaat huoneistot omistusasunnoiksi.
Ulkomuodoltaan tämä talo ja neljä sen lähinaapuria ovat tuttua 50-lukua, ja muillakin Suomen kasarmeilla on rakennettu samanlaisia taloja tyyppipiirustusten mukaan. Tällä alueella talot erottuvat kuitenkin toisistaan, sillä niistä jokaisen avoparvekkeiden kaiteissa on oma tunnusväri.
Kaupunki on kasvanut korpivaruskunnan kuuden kilometrin välimatkan jo lähes umpeen, ja kasvu jatkuu edelleen. Hiukkavaaran aluekeskusta kaavoitetaan Vaalantien itäpuolelle, ja keskuksesta etelään tulee nousemaan suurehko pientaloalue.
Kaupunkirakenne ympärillä tulee siis vuosien vieriessä pikkuhiljaa tiivistymään ja palvelutarjonta paranemaan. Tällä hetkellä lähipalveluita tarjoaa reilun kilometrin päässä sijaitseva Myllyojan liikekeskus.
Vehreän viihtyisä viherympäristö korkeine puineen on kuitenkin jo valmis. Myös lastenhoitaja löytyy läheltä; talon alimman kerroksen huoneistot on muutettu päiväkodiksi.
Asuntojen neliöhinta on alle tuhat euroa. Niin sanotusti käytetyssä asunnossa hinnan kilpailukyvyn arvioimiseen vaaditaan kuitenkin vielä remonttitilanteen tarkistus.
Monet 50- ja 60-luvun talot ovat putkiremontti-iässä, ja tässäkin kohteessa A-rapun viemäriremontti on tehty jo vuonna 1991. Jos B-rapun vuoro osuu omalle kohdalle, on siitä luvassa lisäkustannuksia vähintään neljäsataa euroa neliölle. Koska puoli taloa on kuitenkin jo remontoitu, puolittunevat kustannuksetkin.
Katto, ikkunat ja parvekeovet on vastikään uusittu, joten muita suurempia korjauksia ei pitäisi olla luvassa. Sisäpintojen tuunausta huoneistot toki kaipaavat.
Asuinmukavuudeltaan nämä vanhat huoneistot tarjoavat kiinnostavan vaihtoehdon uusille; joiltakin osin paremman ja toisilta ehkä huonomman.
Ikkunat tuntuvat uudisrakentamiseen verrattuna pienehköiltä, mutta niitä on kahteen suuntaan. Uudesta kerrostalosta valitettavan harvoin löytyy 53-neliöistä kulmahuoneistoa.
Nykyisin tavoitellaan hissille monta maksajaa eli paljon asuntoja yhteen porrashuoneeseen. Tässä talossa taas porrastasanteella on vain kolme tai neljä asuntoa ja asukkaat hyötyliikkuvat kantamalla kauppakasseja kerroksiin.
Huoneistosaunojen sijaan talossa on yhteissauna. Joillekin pienikin oma sauna on tärkeä, mutta ne jotka eivät siitä välitä arvostavat tilansäästöä. 50-luvulla ei myöskään vaadittu pyörätuolin mentävää kylpyhuonetta, joten hygienia vie neliöistä vain kolme ja loput viisikymmentä ovat varsinaista asuintilaa.
Pyykkikoneen sovittaminen kylpyhuoneeseen tosin vaatii ammeesta luopumista, eikä puntaristin katsastamassa asunnossa enää ammetta ollutkaan.
Autot pysäköidään avopaikoille, ja parvekkeetkin ovat avoimia.
Tilallisesti asunnon suurin ero uudisrakentamiseen ovat ovet. Niitä on paljon ja erilaisia. Ja ne paitsi yhdistävät huoneita joustavasti toisiinsa, tuovat myös avaruutta huoneistoon.
Eteisen ja olohuoneen välissä on juhlava lasipariovi, eteisen ja keittiön välillä vain pieni pujahdusaukko.
Olohuone ja keittiö ovat suljettavia huoneita toisin kuin uusissa taloyhtiöissä oikeastaan koskaan. Olohuoneessa voi siis tehdä jotain, jonka haluaa akustisesti erottaa muusta asunnosta ja keittiön tuoksut sulkea oven taakse. Koska makuuhuoneeseen pääsee myös keittiöstä, toimii olohuone hyvin myös vierashuoneena. Periaatteessa ratkaisu toimisi myös soluasuntona, eli se on avo-olohuonetta muuntojoustavampi.
Keittiö on varsin pieni ja mahduttaa vain pienen ruokapöydän neljälle hengelle.
Monet ovet avaavat kuitenkin myös näkymiä. Ikkunattomasta eteisestä nähdään kahteen suuntaan ulos, keittiöstä samoin.
Riikka Kuittinen