Naapurukset Pirjo Saari ja Eila Lohvansuu halusivat uudistaa vierekkäiset noin 30 neliön rivitalopihansa. Taloyhtiön pihat on alunperin ympäröity orapihlaja-aidoilla ja keskiosiin istutettu nurmikkoa.
Parinkymmenen vuoden aikana kukin asukas on tehnyt mieleisiään istutuksia ja kukkapenkkejä. Nurmikkoalueet ovat tulleet pieninä pläntteinä yhä hankalammin hoidettaviksi.
Naiset kutsuivat apuun maisemasuunnitteluhortonomi (AMK) Ismo Lindrothin LYOY:stä. Saaren toiveena oli lähes kokonaan laatoitettu etupiha. Lohvansuu halusi tähän aikaan päivitettyä pihaa, joka olisi myös helppohoitoinen.
Hyväksytyn suunnitelman jälkeen alkoivat pihatyöt. Uusille laatoitusalueille tehtiin pohjatyöt ja säilytettävät perennat ja pensaat nostettiin turvaan. Betonipintaiset porrastasanteet laatoitettiin ja reunustettiin graniittireunakivillä.
Unikivillä päällystetty sisäänkäyntireitti oli laskenut yhteisen pihan asfalttikulkureittejä matalammalle ja keräsi vesilätäkköjä. Kivet nostettiin ylös, lisättiin hiekkapetiä ja asennettiin kivet takaisin paikoilleen.
Lohvansuiden porrastasanne sai samalla entisen suorakaiteen muodon tilalle kaarevaa muotoa ja enemmän tilaa vaikka ruukkupuutarhalle tai pienelle istuinryhmälle ulko-oven viereen.
Orapihlaja-aidan viereen jätettiin Yppärin liuskekivistä ladottu kulkureitti, jotta pensaiden hoito olisi mahdollisimman helppoa.
Kukkapenkit perustettiin valmiiksi, mutta uudet kasvit istutetaan sitten keväällä, jolloin jo ensi kesänä näyttää valmiilta.
Yksityistä tilaa ja yleisiä tiloja rajataan kasvivalinnoilla. Pihalle tulee muun muassa pilarikatajaa, lumipalloheisi, pioneja, töyhtöangervoa ja syysleimua.
"Muoto ja idea säilyvät paremmin reunoja rajaamalla. Rajaaminen samalla korostaa muotoja ja selkeyttää", Lindroth opastaa.
Hauska ja käytännöllinen vihje on Saaren laatoitetulla alueella, sinne tehtiin pyöreällä kivellä peitetty reikä, johon kesällä voi laittaa päivävarjon ja talvella joulukuusen keittiön ikkunasta ihailtavaksi.
Rauhallista, yhteistä ilmettä saatiin näille kahdelle pikkupihalle noppakivien käytöllä rajauksissa. Kivimateriaalien käyttö pihoilla lisääntyy ja niitä on saatavilla monipuolinen valikoima.
"Kun asiakas soittaa ensimmäisen kerran, jutellaan, haluaako hän luonnoksen vai suunnitelman ja mitä ne maksavat", Lindroth kertoo.
Puhelun aikana sovitaan myös ensimmäinen käynti paikan päälle. Lindroth neuvoo asiakasta kaivamaan esille alueen pohjakuvan, johon voi merkitä valmiiksi tontin rajat, rakennukset ja muut pysyvät elementit.
Jos pohjakuvat ovat alkuperäisiä, mitat on syytä tarkistaa, koska esimerkiksi talo on saattanut siirtyä verrattuna asemakaavapiirustuksiin metrin tai kaksikin.
Etukäteen pitäisi miettiä huolella, mitä pihalle halutaan. Jos kyseessä on vanha piha, on syytä merkitä muistiin myös säilytettävät puut ja pensaat. Käyntiin on varattava tunti kaksi aikaa, jotta vaihtoehtojen miettimiselle olisi riittävästi aikaa.
"Asiakkaan oma mieli on tärkein, mutta on turha suunnitella pilvilinnoja. On mietittävä, paljonko rahaa on käytettävissä. Hyvä piha syntyy asiakkaan ja suunnittelijan vuorovaikutuksesta", Lindroth on kokenut.
Suunnittelija huolehtii kaavamääräyksistä ja alueen maakäyttölupa-asioista. Joillakin uusilla alueilla saattaa olla etukäteen määrätyt kasviluettelot, jotka vaikuttavat suunnitelman tekoon.
Keväällä suunnittelijoiden päivyrit täyttyvät nopeasti, joten paras aika on tehdä suunnitelma talvella valmiiksi. Hyvä suunnitelma takaa myös sen, että keväällä urakoitsijoilta saa helpommin tarjouksia, jos ei halua toteuttaa pihaansa itse.
"Osa urakoitsijoista ei anna edes tarjousta, jos ei ole valmista suunnitelmaa", hoksauttaa Lindroth.
"Ehkä noin 70 prosenttia asiakkaista rakentaa itse suunnitelman perusteella pihansa ja 30 prosenttia antaa sen ammattilaisen toteutettavaksi", Lindroth on todennut.
Kun suunnitelma on keväällä hyvissä ajoin valmis, niin pihan pääsee toteuttamaan heti alkukesästä ja kesällä voikin sitten nauttia lopputuloksesta.
