KALEVA 17.6.1971. Puolivälinkankaan vesitorni on myös oivallinen näköalatorni. Sieltä avautuu katselijan silmiin koko Oulu, merinäköalat ja metsämaisemat Pyykösjärven suuntaan. Paikan mainonta on kuitenkin tuntunut jäävän vähälle. Näköalatornin vahtimestarin Seppo Valkaman mukaan pääteiden varsilla ei ole pystytetty opasteita. Monet sinne pyrkineet ovat joutuneet harhailemaan kilometrejä.
Kaupunki luovutti näköalatornin hoidon Oulun Invalidien yhdistyksen hoiviin, joka saa siitä kaupungilta maksun. Vahtimestarien palkan maksaa invalidiyhdistys. Se saa myös pääsylipputulot.
Edellisvuonna näkötornissa oli kävijöitä noin 35 000, tämän vuoden toukokuun alusta lähtien noin 7 500. Näköalatorni on yleisölle avoinna päivittäin syyskuun lopulle saakka sekä lokakuussa lauantaisin ja sunnuntaisin.
Vesitornin alaosassa on kioskimyyntiä tänä kesänä. Ylätasanteelle on suunnitteilla kahvila – eräiden huhujen mukaan jopa ravintola – mutta määrärahojen puuttuessa sen toteuttamista on jouduttu lykkäämään.
Ylätasanteella on yleisökiikari, mutta se on korjattavana, koska sille on tehty ilkivaltaa. Tasanteella on myös voimakas kaukoputki, jonka omistaa Arktos-yhdistys. Etupäässä se on ollut jäsenistön käytössä, mutta myös yleisöllä on kuulaina syysiltoina mahdollisuus silmäillä taivaankappaleita.
Ennen Puolivälinkankaan vesitornin valmistumista näköalatornina käytettiin Intiön vesitornia.
Nimimerkki Penninen: Sättiminen politiikan aseena. Suomen puoluejärjestelmälle on ominaista jäykkyys, moniryhmäisyys ja puolueiden kiinteän yhteistyön puuttuminen, sanoi liberaalien varapuheenjohtaja, professori Olavi Borg Rovaniemellä.
"Tällainen järjestelmä on otollista maaperää paljon lupaavalla, mutta vaikeasti hallitusyhteistyöhön soveltuvalle oppositiopolitiikalle. Varsinkin nykyinen oppositio: kommunistit, kokoomus ja vennamolaiset on rakenteeltaan koko poliittisen historiamme omituisempia. Näistä ryhmistä on vaikea löytää mitään positiivistä tekijää. Niille on pikemminkin ominaista tietynlainen poliittinen kielteisyys ja kiihkoilevaisuus."
Lasten päivähoitopaikat ensi syksyksi on jaettu Oulussa. Hakijoita oli 1 444. Hoitopaikkoja on 1 037, joista 100 paikkaa varattiin sosiaalisin perustein päivähoitoon valittaville lapsille. Lapset näihin paikkoihin valitsee lastensuojelutoimisto ja kyseisen lastentalon johtaja. Lasten päivähoitopaikkojen tarve on lähes kaksi kertaa paikkalukua suurempi.
Vanha Kaleva -sarja kertoo uutisia tällä kertaa 50 vuoden takaa.