Kaleva 28.9.1973. Oulun taidemuseo on toiminut kymmenen vuotta. Synttäreitä on juhlistamassa Suomen Taideakatemian ja Nykytaide ry:n Multippeli – taideteos sarjana -näyttely. Taidemuseon alakerta onkin täynnä jännittäviä naksuttavia ja surisevia taideteoksia.
Oulun taidemuseon historian voi laskea alkavan vuodesta 1958. Kymmenen kaupunginvaltuutettua esittivät 28.10, että muiden taiteenalojen rinnalla kuvaamataide on jäänyt kaupungissa lapsipuolen asemaan. Kaupunginvaltuustolle jätettiin aloite taidelautakunnan ja taidemuseon perustamisesta. Oulusta puuttuivat vielä kokonaan kunnolliset näyttelytilat ja taidenäyttelyt jouduttiin pitämään tilapäishuoneistossa. Kuvataidetoimikunta saatiin aikaan 1959, mutta taidemuseo sai vielä odottaa.
Kesti vuoteen 1963 ennen kuin Oulu sai tilat taidemuseolle. Avajaiset olivat 12. lokakuuta ja jo silloin tuotiin esille, että ratkaisu on väliaikainen. Taidemuseo sijaitsi Asunto-Oy Kolmio talossa Torikadulla. Toiminnan laajentuessa ja kasvaessa tilat osoittautuivat liian ahtaiksi ja puutteellisiksi. Syksyllä 1971 kaupunginhallitus päätti vuokrata entisen Wieniläisen Pukimon huoneiston taidemuseota varten.
Elektroniikkafirmat ovat koolla salassa Oulussa
Toistakymmentä suomalaista ja kansainvälistä elektroniikka-alan suuryritystä tuntee ainakin jonkinlaista kiinnostusta Pohjois-Suomen uusien teollisuuslaitosten sijoitusalueena. Tämä johtopäätös on tehtävissä eilen Oulussa alkaneen elektroniikkateollisuusseminaarin osanottajaluettelosta, jonka mukaan kaksitoista suuryritystä on katsonut seminaarin niin merkitykselliseksi, että on lähettänyt toimitusjohtaja–johtaja -tasoisen edustajansa kaksipäiväiseen seminaarin.
Huolimatta siitä, että seminaari on pääosin järjestetty julkisin varoin, sen ovat pysyivät visusti kiinni lehtimiehiltä. Järjestelytoimikunnan puheenjohtaja professori Matti Otala sanoi tämän johtuvan siitä, että kutsutut osanottajat eivät halua työrauhansa vuoksi paljastaa yhtiöitään tai mielenkiintoaan sijoittaa Pohjois-Suomeen, mikä osallistumisesta päätellen on jo kohtalainen.
Heijastin voi olla”henkiäpelastava”
Kaksi kolmasosaa pimeän aikana kuolleista jalankulkijoista olisi erään Suomessa suoritetun tutkimuksen mukaan säilynyt hengissä, mikäli he olisivat käyttäneet heijastimia pimeällä liikkuessaan. Tutkimus suoritettiin suppealla alueella, eikä otos ollut tilastotieteellisesti riittävän suuri mutta tutkimustulos on joka tapauksessa suuntaa antava.
Tietoisena heijastimen henkiäpelastavasta vaikutuksesta on Suomessa käynnistetty valtakunnallinen kampanja, Heijastin -73.
