Kaleva 10.5.1925. Keinotekoisten jalokivien valmistuksessa on viime aikoina päästy niin pitkälle, että vain harvoissa tapauksissa tutkija voi erottaa keinotekoisen kiven luonnontuotteista. Aineella, joista ne valmistetaan, ei ole melkein mitään arvoa. Timantin hiiliaine on sama kuin grafiitissa ja kivihiilessä. Rubinin ja safiirin savi on sama, josta muovaillaan saviastioita.
Aineen kristallisointi tuotti ensi alussa vaikeuksia, mutta se oli erittäin tarpeellista, jos tahdottiin saada hiottavia jalokiviä. Varsinkin Ranskan kemistit ovat 80 vuoden kuluessa kehittäneet jalokivien valmistusmenetelmiä, niin että heidän työnsä tuloksia voidaan nykyään käyttää jalokiven tehdasmaiseen valmistukseen. Kristallisoituja timantteja ei kuitenkaan ole toistaiseksi voitu valmistaa niin suurikokoisia, että niillä jalokivinä olisi kaupallista arvoa.
Rovaniemellä satanut likaista lunta
Äskettäin kerroimme R:n mukaan, että Sodankylässä sataneesta "ruskeasta lumesta", jota kymmenkunta henkeä oli tutkinut voimatta kuitenkaan todeta, että lumi olisi ollut likaista. Samaan aikaan oli kuitenkin Sodankylän magneettisen observatorion johtaja maisteri Hyyryläinen tutkinut mainittua lunta laboratoriossaan täysin asianmukaisesti ja tullut kokonaan toisiin tuloksiin kuin silmämääräisen tutkimuksen tehneet henkilöt, jotka saivat sen käsityksen, että kysymyksessä olisi ollut vain tavallinen valo-opillinen ilmiö.
Maisteri Hyyryläisen toimittamissa kokeissa kävi nimittäin selville, että satanut lumi oli tosiaankin likaista, jättäen sulaessaan siitä selvät merkit, kuten R:melle Sodankylästä on nyttemmin ilmoitettu. Näinollen pitää siis tieto "likaisen lumen" satamisesta edelleenkin paikkansa, joskaan ei liene selvitetty mistä tämä lumen likaisuus saa alkunsa.
Puoliverinen hevoslaji kehitettävä
Suomalaisestakin hevosesta on kehitettävä puoliverinen laji. Viime aikoina ovat hevoskasvattajamme herättäneet kysymyksen, jolla maamme vastaiseen hevoskannan kehitykseen nähden on varsin suuri merkitys. Maassamme olisi nim. kehitettävä puoliverinen hevoslaji, ei siis tyydyttävä yksinomaan kotimaiseen tai ulkolaiseen, joilla kummallakin ovat omat etunsa, mutta myös heikot kohtansakin.
Mielenkiintoisesti eversti Viljo Forsell selostaa kysymystä äsken ilmestyneessä Suomen Kuvalehden 19. numerossa, missä myöskin on useita hauskoja kuvia ratsastuskilpailuista.
