Mikäli Oulun läänin Kiinteistöyhdistyksen toiminnanjohtaja Pekka Luodon ja monen muun toive käy toteen, niin tulevaisuudessa kiinteistöyhtiöissä tehtäviä pesuhuoneremontteja valvotaan nykyistä määrätietoisemmin. Nykyään käytäntö on, että isännöitsijä käväisee kerran vilkaisemassa remontintekoa.
"Isännöitsijä on harvoin alan asiantuntija ja jos hän käy puolivalmista remonttia katsomassa, hän ei voi mitenkään nähdä onko kosteuseristettä käytetty riittävästi tai ovatko paikat yleensä olleet puhtaat ja kuivat ennen kuin työ on aloitettu. Ja ovatko lattiakaivojen korotukset tehty oikealla tavalla", Luoto toteaa.
Osakkeenomistaja voi melko vapaasti remontoida huoneistoaan. Tapetoinneista ja maalauksista ei ole minkäänlaista ilmoitusvelvollisuutta, mutta heti kun remontissa kosketaan rakenteisiin, vesi- tai sähköjohtoihin on aikeista ilmoitettava taloyhtiön hallitukselle.
Tyypillisimpiä ovat pesuhuoneremontit, joista on tiedotettava etukäteen kiinteistöyhtiön hallitukselle. Huoneiston ulkopuolella ei saa tehdä ilman lupaa minkäänlaisia muutostöitä. Pesuhuoneremontit ovat Luodon mukaan korjausrakentamisessa vaativimpia rakennustöitä, joita osakkeenomistajat hyvin usein tekevät itse tai teettävät niitä sukulaisella ja edullisimmalla urakoitsijalla, joka ei välttämättä ole laadukas.
Remontit tulisi teettää luotettavalla alan ammattilaisella. Vaikka itse tekemällä remontin saa halvimmalla, voi se myöhemmin koitua kukkarolle kalliiksi.
Mikäli työn jälki ei ole ollut aivan priimaa ja kylpyhuoneeseen tulee kosteusvaurioita, jotka pahimmassa tapauksessa leviävät naapurin puolelle, voi osakkeenomistaja joutua korvaamaan kaikki remontista aiheutuneet kustannukset.
Vastuu on osakkeenomistajalla, siitäkin huolimatta, että isännöitsijä on käynyt hyväksymässä työn.
Vastuu säilyy osakkeenomistajalla
"Osakkeenomistajat ja monet urakoitsijat luulevat, että vastuu remontista siirtyy isännöitsijälle, kun hän on käynyt paikalla toteamassa, että hyvältä näyttää. Vastuu ei siirry, vaan se säilyy edelleen osakkeenomistajalla", Luoto huomauttaa.
Urakoitsijoiden antamiin pitkiin, kymmenen vuoden pituisiin, takuisiin Luoto ei yllytä luottamaan. Kokemus on osoittanut, että vuosikymmenen kuluttua pientä urakoitsijaa ei olemassakaan. Ulkopuolisella valvojalla ei haluta vaikeuttaa osakkeenomistajan remontintekoa, vaan parantaa työn laatua ja vähentää vahinkojen riskiä.
"Kun ulkopuolinen ammattitaitoinen valvoja on saneerauksessa mukana alusta lähtien, työn laatu kohenee. Näin ehkäistään tehokkaasti mahdollisia kosteus- ja homevahinkoja."
Oulun läänin Kiinteistöyhdistys on kirjelmöinyt jäsenyhtiöidensä hallituksen puheenjohtajille sekä isännöitsijöille ja ehdottanut, että taloyhtiöt tekisivät yhtiökokouksissaan päätöksen, että huoneiston rakenteisiin kohdistuvissa remonteissa käytettäisiin automaattisesti taloyhtiön ulkopuolista valvojaa.
Samanlaista käytäntöä pyritään saamaan aikaiseksi koko valtakunnassa. Luoto ei usko, että ajatus menee hetkessä läpi, sillä totuttujen tapojen muuttaminen ei suju hetkessä.
Rivi- ja kerrostalo-osakkeisiin on muuttanut paljon ihmisiä omakotitalosta, joissa he ovat tottuneet erilaiseen vapauteen päättää asuntonsa remonteista. Hän arvelee myös, että osakkeenomistajat ovat tietämättömiä miten vastuut jakaantuvat heidän ja taloyhtiön välillä. Kun tieto vastuusta leviää niin valvojan merkitys tiedostetaan paremmin.