Vanhat kuvat: Top­pi­las­sa on nähty asun­to­mes­sut, teol­li­suut­ta ja eris­kum­mal­li­nen rä­jäy­tys­ope­raa­tio

Mielipide: Ves­sa­rau­ha kuuluu myös kou­lu­lai­sil­le

Mainos: Mil­lai­sia luon­to­ju­tu­ja sinä ha­luai­sit lukea? Vastaa ja osal­lis­tu 100€ lah­ja­kor­tin ar­von­taan.

Val­vi­ra: Las­ten­suo­je­lu­lai­tok­sis­sa tehdään ra­joit­ta­mis­toi­men­pi­tei­tä ilman asian­mu­kai­sia pää­tök­siä ja kir­jauk­sia – pe­rus­teet voivat olla riit­tä­mät­tö­miä

Kuvituskuva.
Kuvituskuva.
Kuva: Kontiainen Jarmo

Valvontaviranomaisten havaintojen mukaan lastensuojelulaitosten rajoitustoimenpiteiden käytännöissä on puutteita.

Rajoitustoimenpiteiden päätösten puuttuminen tai niitä koskevien kirjauksien puutteellisuus vaarantaa lapsen edun ja oikeuksien toteutumisen, Valviran tiedotteessa todetaan. Toimenpiteiden seuranta ja valvonta sekä lapsen avuntarpeen arviointi vaikeutuu kirjausten puutteellisuuden seurauksena.

– Valvontaviranomaisen näkökulmasta huolena on, miten paljon lastensuojelulaitoksissa tosiasiassa rajoitetaan lapsia, mutta ei tehdä lastensuojelulain edellyttämiä kirjallisia rajoituspäätöksiä. Kun rajoituspäätöksiä tehdään, niiden perustelut voivat olla riittämättömiä, kertoo lakimies Päivi Vuorinen Valvirasta.

– Samoin rajoitustoimenpiteisiin liittyvät kirjaukset asiakastietoihin voivat jäädä puutteellisiksi. Laitoksissa saattaa olla myös sääntöjä, jotka käytännössä vastaavat päätöstä edellyttäviä rajoitustoimenpiteitä.

Lastensuojelulain mukaisia rajoitustoimenpiteitä ovat esimerkiksi yhteydenpidon tai liikkumisvapauden rajoittaminen, henkilöntarkastus tai -katsastus, eristäminen ja kiinnipito.

Näistä toimenpiteistä tehtiin viime vuoden aikana määrällisesti eniten henkilönkatsastuksia, noin 8100 kappaletta, sekä kiinnipitoja, noin 6200 kappaletta. Tiedot on saatu yksityisiltä lastensuojelulaitoksilta, joita toimii Suomessa 442 kappaletta. Julkisilla lastensuojelulaitoksilla ei ole velvollisuutta antaa toimintakertomuksia valvontaviranomaisille, joten niiden käyttämien rajoitustoimenpiteiden määristä ei ole koottu valtakunnallista tilastoa.

Lapsen oikeudet vaarassa

Valviran mukaan puutteellisuus ilmenee eri tavoin.

– Päätöksiin ei esimerkiksi kirjata rajoitustoimenpiteen aikaista tilannetta ja arviota eikä perusteluja, miksi rajoitustoimenpide on tarpeen, vaan päätökseen kopioidaan suoraan aiemmassa päätöksessä olleet asiat, kertoo Vuorinen.

– Rajoituspäätöstä ei myöskään välttämättä anneta lapselle tiedoksi lainkaan tai se annetaan viiveellä tai lapselle ei kerrota muutoksenhakumahdollisuudesta. Myös lain edellyttämiä, rajoitustoimenpiteen jälkeen tehtäviä lapsikohtaisia arviointeja on laiminlyöty.

Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tehtävä on valvoa lapsen etua, kuten lapsen kohtelua ja rajoittamista sijaishuollon aikana. Valviran mukaan on keskeistä, että kunta työnantajana varmistaa, että sosiaalityöntekijällä on mahdollisuus huolehtia lainmukaisista tehtävistään.

– Havaintojemme mukaan on mahdollista, että lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä ei lue lapsen sijoituksen aikana laitoksessa tehtyjä päivittäiskirjauksia, vaan ainoastaan kuukausi- tai viikkokoosteet. Pahimmassa tapauksessa lastensuojelulaitos saattaa toimittaa lapsesta kirjatut päiväkohtaiset merkinnät kunnan sosiaalitoimeen arkistoitavaksi vasta sijaishuollon päätyttyä.

Sosiaalityöntekijän tekemän seurannan puutteessa voi olla vaara, että lapsi joutuu kokemaan epäasianmukaista kohtelua ja lainvastaista rajoittamista. Lapsi ei välttämättä osaa itse tuoda saamaansa epäasianmukaista toimintaa esiin, minkä vuoksi päivittäiskirjausten seuranta on Valviran mukaan välttämätöntä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastojen mukaan huostassa olevien lasten määrä on kasvava. Sijaishuollossa olevien lasten oikeudet ovat tänä vuonna lastensuojelun suunnitelmallisen valvonnan kohteena.