Kansallisaarre. Tätä sanaa käytti ruotsalaislehti Dagens Nyheter (DN) pääkirjoituksessaan, joka käsitteli presidentti Alexander Stubbin valtiovierailua Ruotsiin.
Arvio uudesta päämiehestä oli myönteinen sekin, mutta aarre-luonnehdinta liittyi Suomen ja Ruotsin ystävyyteen ja yhteyteen. Pääkirjoitus henki Suomea kohtaan arvostusta, joka on Ruotsissa kaikkialla vahvistunut.
Pitkään Suomi otti mallia Ruotsista. Toissa vuonna asetelma kääntyi ylösalaisin. Ruotsi teki merkittävimmän poliittisen ratkaisunsa vuosikymmeniin Suomen esimerkistä. Maa havahtui Nato-jäsenyyden hakuun, kun Suomi oli ensin tuolle tielle lähtenyt.
DN:n mukaan Ruotsi myös katsoo tätä nykyä kateellisena sitä, kuinka Suomi vie läpi isoja yhteiskunnallisia ratkaisuja ja osaa esimerkiksi suhtautua kylmän rauhallisesti Venäjän uhitteluihin.
Ruotsissa puolustuskysymysten nousu pintaan näkyy vielä ylireagointeina. Kun tunnistustehtävässä ollut ruotsalaishävittäjä viime sunnuntaina rikkoi Gotlannin yllä äänivallin ja säikäytti kansalaisia, Ruotsin hallitus äityi vaatimaan puolustusvoimilta selitystä.
Suomea seurataan monilla elämänalueilla. Vastikään ruotsalaislehti Expressen kirjoitti, että tulojen valehtelu sakotustilanteessa pitäisi Ruotsissa saada – Suomen mallin mukaan – rangaistavaksi.
Entistä tiukemmin maita sitovat yhteen turvallisuuspolitiikka sekä sotilasyhteistyö, joka nyt tapahtuu Naton sateenvarjon alla.
Taustalla ovat vuosisatojen ajan jatkuneet tavallisten ihmisten väliset yhteydet.
Sadattuhannet suomalaiset ovat hakeneet parempaa elämää Ruotsista. Sen peruina Ruotsissa on suomenkielinen vähemmistö, vielä vanhemman muuttoliikkeen ansiosta Suomessa ruotsinkielinen.
Monien siirtolaisten piilossa pitämät suomalaisjuuret ovat muuttajien jälkeläisillä vaihtuneet ylpeydenaiheeksi. Näin sopii olla siksikin, että suomalaiset ovat antaneet korvaamattoman panoksen ruotsalaisen yhteiskunnan rakentamiseen.
Se jää usein etelässä huomaamatta, että Suomen länsirajalla pohjoisessa yhteydet rajajokien yli ovat aina olleet arkea. Vain kiinalainen virus ne hetkeksi katkaisi.
Stubbin vahvuus ruotsalaisten mielten valloittajana on hänen täysi kaksikielisyytensä. Sivustatukea Suomi-kuvan uudistamisessa antoi onnistuneesti hänen puolisonsa Suzanne Innes-Stubb.
Valtiovierailuihin sisältyy harvemmin käyntejä satamissa. Tiistaina Stubbin ohjelmassa oli vierailu Göteborgin satamaan.
Kohde oli hyvin perusteltu. Jos kansainvälinen kriisi katkaisee Suomen viennin ja tuonnin Itämeren kautta, Tanskan salmien tuolla puolen oleva Volvo-kaupungin satama on Suomen ainoita hengitysreikiä maailmalle.
Asia kannattaa kertoa ruotsalaisille painokkaasti siksi, että se myös pahana päivänä muistetaan.