Eläimet: Ou­lu­lai­nen per­heen­äi­ti tilasi netistä munia, ja nyt oma­ko­ti­alueel­la ku­jer­taa lähes 60 vii­riäis­tä

Työmaa: Ra­ken­nus­työt koet­te­le­vat Nal­li­ka­rin idylliä tänä kesänä

Urheilu: Oliko Oulun kes­kus­ken­tän alla sa­lai­nen be­to­ni­le­vy, josta Lipon pe­laa­jat saivat etua?

Mainos: Tilaa tästä Kaleva Digi 13,90 €/kk

Val­tio­va­rain­mi­nis­te­riön vir­ka­mie­hil­tä kova lista työl­li­syys­toi­mia: elä­ke­put­ki pois, työt­tö­myys­tur­vaan hei­ken­nyk­siä, vuo­rot­te­lu­va­paa pois

Virkamiesmuistio listasi toimia, joilla työllisyyttä voitaisiin parantaa 60 000 työllisellä.


Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäki varoitti riskistä, että koronan takia lisääntynyt työttömyys jää pysyväksi.
Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäki varoitti riskistä, että koronan takia lisääntynyt työttömyys jää pysyväksi.
Kuva: Mauri Ratilainen

Valtiovarainministeriö esitteli perjantaina virkamiesjohtonsa ehdotukset työllisyystoimista. Ne sisältävät kovia toimia kuten ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien eläkeputken poistaminen, työttömyysetuuksien kiristäminen ja opintoetuuksien heikentäminen.

Virkamiesmuistio ehdottaa kaikista varhaisista työelämän poistumisen reiteistä luopumista. Se tarkoittaisi myös osittaisesta varhennetusta vanhuuseläkkeestä luopumista.

Myös työkyvyttömyyseläkkeitä koskevat erityissäännöt tulisi poistaa. Lisäksi tulevasta eläkkeestä tehtäisiin varhennusvähennys eläköitymistä edeltävällä työttömyysjaksolla käytettyjen etuuspäivien perusteella.

Ikääntyneisiin kohdistettavilla toimilla voitaisiin saada noin 30 000 lisätyöllisen vaikutus keskipitkällä aikavälillä.

Lyhyistä työrupeamista lyhempi työttömyysturva

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan enimmäiskesto kytkettäisiin työssäoloehtoon. Pitkään jatkunut työssäolo kerryttäisi nykyisen työttömyysturvan enimmäiskeston, mutta lyhyempi lyhyemmän enimmäisketon.

Toinen vaihtoehto olisi uudistaa järjestelmä samanlaiseksi kuin sairauspäivärahassa, jossa otetaan huomioon 28 kuukauden tarkastelujakso ja lasketaan keskimääräiset palkkatulot.

Työttömyysturva ei jatkossa kartuttaisi eläkeoikeutta. Vuorotteluvapaasta tulisi luopua kokonaan, virkamiehet ehdottavat.

Työttömien määräaikaishaastatteluja ja henkilökohtaisia palveluja pitäisi virkamiesmuistion mukaan lisätä. Kyseeseen voisivat tulla aluksi esimerkiksi kahden viikon välein tapahtuvat säännölliset haastattelut sekä viikoittainen omaraportointi.

Sanktiojärjestelmää työttömien velvoitteiden laiminlyöneistä pitäisi muuttaa siten, että nykyisin kovien ja harvoin määrättyjen seurausten sijaan pitäisi soveltaa porrastetusti kovenevia sanktioita tiheällä seurannalla.

– Kun ammattisuoja poistuu kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen, on joko laajennettava työnhakua uusille aloille tai nykyistä voimakkaammin etsittävä mahdollisuuksia kouluttautua, erityisasiantuntija Jukka Mattila valtiovarainministeriöstä sanoi.

Työllisyyden hoidon virkamiehet sälyttäisivät ensisijaisesti kunnille. Palkkatuettu työ ei enää jatkossa kerryttäisi työssäoloehtoa ja tukea maksettaisiin vain yrityksessä tapahtuvalle työlle.

Työnantajan taloudellista vastuuta työkyvyttömyydestä kiristettäisiin.

Työttömyysturvaa ja -palveluja uudistamisella uskotaan saatavan yhteensä jopa 25 000 lisätyöllistä.

Aikuiskoulutustuki tehoton

Aikuiskoulutustuen vaikuttavuus on muistion mukaan heikko. Mattilan mukaan sille pitäisi tehdä jotain tai tuki lakkauttaa, jos muuta ei keksitä. Lainapainotteisuus olisi yksi vaihtoehto.

Työttömyysturvalla opiskelussa olisi oltava nykyistä vahvempi työvoimapoliittinen peruste.

Yleistä opintotukea maksettaisiin vain tutkinnon tavoiteajan. Sen sijaan opiskelun aikaista työnteko tuettaisiin korottamalla opintotuen tulorajoja.

Opintoetuuksia muuttamalla voitaisiin työllisyyttä lisätä virkamiesmuistion mukaan 5 000:lla.

Vaihtoehtoja virkamiehet ovat hakeneet tutkimuskirjallisuudesta ja muiden maiden kokemuksista.

– On riski, että kerran korkealle noussut työttömyys pyrkii jumiutumaan korkeaksi. Se olisi erittäin tärkeätä nyt välttää. Työllisyyden lisäämisellä on myös iso vaikutus eriarvoisuuden vähentymiseen. Julkinen talous joko seisoo tai kaatuu työllisyyden mukana, valtiosihteeri Martti Hetemäki sanoi.

Hallituksen on määrä päättää työllisyystoimista syyskuun budjettiriihessä. Hallitusohjelman mukaan silloin pitäisi saada kasaan toimet, jotka parantavat työllisyyttä 30 000:lla.

Näin uudistusesityksiä kommentoitiin

Muun muassa Keskuskauppakamari ja Suomen Yrittäjät tukivat valtiovarainministeriön näkemystä työllisyystoimista.

Keskustan kansanedustaja Joonas Könttä tiivisti Twitterissä, mikä hallituksella on edessään.

– Kaikkia valtiovarainministeriön esittelemiä työllisyystoimia tulee tarkastella objektiivisesti, eikä mitään keinoja saa sulkea pois ideologisin perustein. Parempi työllisyys on hyvinvointi-Suomen elinehto.

Ammattiliittojen keskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Antti Palola puolestaan epäili työllisyystoimien hyötyjä.

– Miten työttömyysturvan leikkaukset luovat uusia työpaikkoja ja lisäävät työllisyyttä, kun työttömyys on korkea, lomautettuja paljon, talouden näkymä epävarma ja kysyntä hiipuu, hän kysyi Twitterissä.

Juttua täydennetty kello 16: Työttömyysturva ei jatkossa kartuttaisi eläkeoikeutta. Vuorotteluvapaasta tulisi luopua kokonaan, virkamiehet ehdottavat.

Juttua korjattu 14.8.2020 klo 17.19: Riihessä pitäisi hallitusohjelman mukaan saada aikaan päätökset, jotka parantavat työllisyyttä 30 000:lla ei, 60 000:lla.

Juttua täydennetty kello 17.55: Lisätty kommentteja työllisyysehdotuksista.

Lue myös: Mitkä ovat valtiovarainministeriön ehdotukset työllisyyden kohentamiseksi? – katso tallenne tiedotustilaisuudesta