Apteekki: Lääk­kei­tä saa pian ti­lat­tua Wol­til­la kotiin

Live: Seuraa Voi­mis­te­lu­päi­vien lä­he­tyk­siä Ou­lu­hal­lis­ta suorana tästä

Kesäloma: Ke­sä­ta­pah­tu­mia lap­sil­le ja per­heil­le Oulussa ja lä­hi­seu­dul­la

Mainos: Tilaa tästä Kaleva Digi 13,90 €/kk

Val­tio­va­rain­mi­nis­te­riö: Yk­si­tyis­koh­tia tar­vi­taan lisää työl­li­syys­toi­mia kos­ke­viin las­kel­miin

Oppositio kritisoi hallitus työllisyystoimia koskevista laskelmista. Vaikutusarvioita tekevä valtiovarainministeriö tarvitsee päätöksistä lisää yksityiskohtia ennen kuin lukuja voidaan täsmentää.

Helsinki
Valtiovarainministeri Matti Vanhanen sanoi arvostavansa oppositiota siitä, että se on ottanut huomioon koronakriisin, ja välikysymyksillä ei ole sekoitettu hallituksen työtä liian usein.
Valtiovarainministeri Matti Vanhanen sanoi arvostavansa oppositiota siitä, että se on ottanut huomioon koronakriisin, ja välikysymyksillä ei ole sekoitettu hallituksen työtä liian usein.
Kuva: Arttu Laitala

Hallitus vastaa keskiviikkona koko opposition välikysymykseen, jonka aiheena on hallitusohjelman talous- ja työllisyyspolitiikan hylkääminen. Välikysymyksestä aloitteen teki kokoomus.

Oppositio on arvostellut hallitusta erityisesti 30 000 työpaikan työllisyyskeinoja koskevista laskelmista. Laskelmat pohjautuvat valtiovarainministeriön arvioihin.

Valtiovarainministeriön johtava asiantuntija Olli Kärkkäinen sanoo, että valtiovarainministeriön laskukone on tiivis pieni joukko, joka etsii parhaan tutkimustiedon työllisyyskeinojen vaikuttavuudesta.

Esimerkiksi pohjoismaisesta työnhaun mallista oli paljon löydettävissä tutkimustietoa.

– Lopulliset vaikutusarviot voidaan antaa vasta, kun yksityiskohdat ovat tiedossa, Kärkkäinen painottaa.

Hän sanoo, että esimerkiksi paikallisen sopimisen työllisyysvaikutuksia on mahdotonta laskea ennen kuin tiedetään paikalliseen sopimiseen liittyvät yksityiskohdat.

– Kun saadaan tietää yksityiskohtia, voidaan lähteä selvittämään vaikutuksia.

Kärkkäisen mukaan oleellista on myös, mikä on kunkin työllisyyspäätöksen viime käden tavoite. Esimerkiksi osatyökykyisten työllistäminen on hyvinvointiperusteista lähtevä työllisyystoimi, joka ei vahvista välttämättä julkista taloutta.

Muutaman kuukauden lykkäys ei ole ratkaiseva

Oppositio kritisoi hallitusta myös ikääntyneiden varhaiseen eläköitymiseen liittyvien päätösten siirtämisestä työmarkkinajärjestöjen tehtäväksi. Järjestöjen ehdotuksia odotetaan marraskuussa.

Valtiovarainministeri Matti Vanhasen (kesk.) mukaan muutaman kuukauden lykkäys ei ratkaiseva. Päätöksiä olisi pitänyt tehdä aikaisemmin, mutta hallituksen aika on mennyt akuutin koronakriisin hoidossa.

Vanhanen myös korosti, että hallitus ei ole ikääntyneiden työllisyyttä koskevilla päätöksillään syventämässä kriisiä, vaan päätökset kytketään suhdannepolitiikkaan. Toimenpiteet on kytkettävä aikatauluun, jolloin talouden nousu on alkanut.

Varhaiseen eläköitymiseen liittyvät päätökset tehdään Vanhasen mukaan kuitenkin tällä vaalikaudella ja ne tulevat myös voimaan vaalikauden aikana.

– Vaalikautta niin pitkään jäljellä, että pandemia ohi sitä ennen.

Hallituksen toimeksiannossa työmarkkinajärjestöille on 10-12000 työpaikan tavoite.

Olli Kärkkänen ei halunnut arvioida, onko määrä mahdollista saavuttaa ilman eläkeputken eli työttömyysturvan lisäpäivien poistamista.

– Tilanne on haastavampi, jos lisäpäivät jätetään pois.

Tasapainotustarve viisi miljardia euroa

Valtiovarainministeriössä on tehty virkatyönä kestävyystiekartta, jossa Suomen velkasuhde yritetään saada kääntymään vuoteen 2030 mennessä. Tiekartan mukaan julkista taloutta on tasapainotettava viisi miljardia euroa.

– Vuodet kertovat onko arvio oikea, toivottavasti ei tarvitse päivittää kuin alaspäin, valtiovarainministeri Vanhanen sanoi mediatilaisuudessa tiistaiaamuna.

Toimenpiteisiin kuuluvat päätökset kustannustehokkaista toimista, jotka tuottavat vähintään 80 000 uutta työllistä. Näillä toimilla on noin kahden miljardin vaikutus talouteen.

Suomalaisen tuotannon kilpailukyvyn vahvistamisella on noin miljardin vaikutus julkiseen talouteen. Toimiin kuuluvat muun muassa palkkamaltti, investointiympäristön kehittäminen ja osaaminen.

Julkisen hallinnon tuottavuuden kasvattamiselle sekä kustannustehokkuudelle on laskettu noin miljardin vaikutus. Toimenpiteisiin kuuluvat muun muassa digitalisaation parempi hyödyntäminen ja tilaratkaisut.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen pitäisi hillitä kustannusten kasvua vuoteen 2029 mennessä noin puoli miljardia euroa.

Valtiovarainministeriön listassa julkisen talouden kestävyyteen liittyviä toimia on listattu 4,5 miljardin euron arvosta. Lisäksi menoleikkauksin ja verojen korotuksin hoidettaisiin puoli miljardia euroa.

Valtiovarainministeri Vanhasen mukaan tiekartan noudattaminen loisi hyvät edellytykset sille, Suomi on markkinoiden suhteen uskottava.