
Hallitus aikoo turvata poliisin voimavarat. Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) kertoi eduskunnan budjettikeskustelussa, että hallitus käy poliisin määrärahojen tilanteen vielä kertaalleen läpi syksyn aikana.
– Ei hallituksen tarkoitus ole se, että poliisin tehtävistä väkeä irtisanotaan, Saarikko sanoi.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) antoi tukea valtiovarainministerille.
– Tulemme etsimään riittävät resurssit poliisille niin, että poliisien määrä ei vähene. Ministeri Saarikko tätä työtä johtaa, ja hallitus tukee sitä, Marin lupasi.
Hän huomautti kuitenkin poliisien määrärahojen olevan ensi vuonna suuremmat kuin tänä vuonna jo nyt annetulla talousarvioesityksellä.
Oppositio tarttui muun muassa suureen velkaantumiseen ja poliisin mahdollisiin yt-neuvotteluihin, kun eduskunta aloitti tiistaina lähetekeskustelun ensi vuoden budjettiesityksestä. Talousarviota ja siihen liittyviä budjettilakiesityksiä käsitellään koko viikon ajan.
Orpo uhkasi välikysymyksellä
Kritiikkiä osattiin odottaa poliisin esittämään määrärahaan kaavaillusta noin 30 miljoonan euron vajeesta sen jälkeen, kun poliisi maanantaina ilmoitti aloittavansa yt-neuvottelut.
– Keskellä nousukautta hallitus saa aikaiseksi melkein seitsemän miljardia euroa alijäämäisen budjetin, mutta ei pysty tarjoamaan riittävää rahoitusta poliisille, arvosteli perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra.
Kokoomuksen Petteri Orpo uhkasi puolueensa tekevän asiasta välikysymyksen, jos hallitus ei korjaa poliisin rahoitusta tällä viikolla.
Saarikko totesi, että jo vuosien ajan poliisien rahoitus on ollut sirpaleista ja koostunut lisätalousarvioista.
Poliisien määrää on nostettu tänä vuonna hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti. Tämä oli mahdollista viime vuodelta siirtyneen 33 miljoonan euron määrärahan ja kuluvan vuoden 6,7 miljoonan euron lisätalousarvion ansiosta. Poliisihallitus kertoi maanantaina, että ensi vuodelle siirtyvää erää ei ole juurikaan jäämässä ja kustannusten kasvu jatkuu.
Kriisin pitkää häntää ei noin vain nollata
Oppositiosta puututtiin myös muun muassa kohentuneisiin työllisyyslukuihin, joiden katsottiin olevan yleisen taloussuhdanteen eikä hallituksen ansiota. Hallituspuolueista kiiteltiin myös oikeanlaisen korona-ajan politiikan vaikutusta.
Keskustan Matti Vanhasen mielestä pääosa työllisyyden ja talouden paranemisesta pitääkin tulla yleisen talous- ja elinkeinopolitiikan ja myös EU-politiikan kautta.
Vanhanen muistutti myös, että laman jälkeen meni yhdeksän vuotta saada valtio tasapainoon, eikä finanssikriisin jäljiltä olla vieläkään tasapainossa.
– Ei ole mitään hokkuspokkustemppua, jolla tämmöisen kriisin pitkä häntä voitaisiin noin vain nollata.
Juttua korjattu 29.9. kello 15.25. Jutusta saattoi saada sen kuvan, että poliisin määrärahat pienenevät ensi vuonna. Poliisin määrärahat eivät pienene vaan kasvavat, mutta kokonaisuus on noin 30 miljoonaa euroa vähemmän kuin poliisi on esittänyt tarvitsevansa.