Luonto: Uhan­alai­set tör­mä­pääs­kyt kai­voi­vat jälleen pe­sä­ko­lon­sa ou­lu­lais­ra­ken­ta­jien hiek­ka­ka­soi­hin

Vaatteet: Kaksi ou­lu­lais­ta vaa­te­yri­tys­tä tais­te­lee pi­ka­muo­ti­bis­nes­tä vastaan

Oulu: Kii­ke­liin suun­ni­tel­tu me­ri­kyl­py­lä hakee jälleen li­sä­ai­kaa – ja on to­den­nä­köi­ses­ti saa­mas­sa sitä

Mainos: Tilaa tästä Kaleva Digi 13,90 €/kk

Val­tion­ta­lou­den tar­kas­tus­vi­ras­to arvioi kriit­ti­ses­ti hal­li­tuk­sen työl­li­syys­toi­mia: "Vai­ku­tuk­set jul­kis­ta­lou­teen ovat olleet tähän asti vaa­ti­mat­to­mia"

Tuoreen arvion mukaan hallituksen finanssipoliittiset toimet koronakriisin hoitamiseksi ovat olleet oikeansuuntaisia ajoitukseltaan ja mittakaavaltaan. "Mutta kriisin jälkeen tarvitaan toimia, joilla julkinen velka saadaan vakautettua."

VTV pitää perusteltuna, että koronakriisistä huolimatta työllisyyttä yritetään edelleen kasvattaa.
VTV pitää perusteltuna, että koronakriisistä huolimatta työllisyyttä yritetään edelleen kasvattaa.
Kuva: Jaakko Elenius

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) arvioi tuoreessa raportissaan, että hallituksessa tähän mennessä tehtyjen työllisyyspäätösten vaikutukset julkistalouteen ovat olleet vaatimattomia.

– Lisäksi on riski, että edes kestävyystiekartassa kuvatulla työllisyyden lisäyksellä ei saavuteta tavoiteltuja julkistaloudellisia vaikutuksia, VTV:n vanhempi ekonomisti Matthias Strifler toteaa.

Muun muassa tämä johtopäätös esitellään vuoden 2020 finanssipolitiikan valvonnan raportissa, jonka Valtiontalouden tarkastusvirasto julkaisi maanantaina.

Striflerin mukaan hallituksen kestävyystiekartan nykyinen versio perustuu optimistiseen oletukseen, että toteutettavista työllisyystoimista ei koidu lainkaan kustannuksia julkiselle taloudelle.

VTV kuitenkin näkee, että hallituksen tänä vuonna käyttöön ottama kestävyystiekartta tarjoaa lähtökohtia kestävyyden parantamiselle. Viraston mukaan sitä pitää kuitenkin tarkentaa: julkista taloutta vahvistavat toimenpiteet ja niiden julkistaloudelliset vaikutukset tulisi esittää tarkemmin. Lisäksi tiekartassa olisi huomioitava ennusteiden ja velkaskenaarioiden epävarmuus.

Toimilla on pystytty lieventämään koronakriisin vaikutuksia

Yleisesti ottaen VTV arvioi, että hallituksen finanssipoliittiset toimet koronakriisin hoitamiseksi ovat olleet oikeansuuntaisia ajoitukseltaan ja mittakaavaltaan.

Raportin mukaan toimilla on pystytty lieventämään kriisin taloudellisia vaikutuksia. Koronakriisiin tulisi jatkossakin vastata aktiivisella finanssipolitiikalla, vaikka kriisi ja sen hoito finanssipoliittisin toimin nostavat julkista velkaa voimakkaasti.

VTV:n päätelmä on, että hallituksen finanssipolitiikka koronakriisissä on ollut onnistunutta, mutta kriisin jälkeen tarvitaan toimia, joilla julkinen velka saadaan vakautettua.

Hallituksen kestävyystiekartassa on määritelty, että uudella työllisyystavoitteella vahvistettaisiin julkista taloutta kahdella miljardilla eurolla. VTV pitää tavoitetta vaativana.
Hallituksen kestävyystiekartassa on määritelty, että uudella työllisyystavoitteella vahvistettaisiin julkista taloutta kahdella miljardilla eurolla. VTV pitää tavoitetta vaativana.

VTV pitää perusteltuna, että koronakriisistä huolimatta työllisyyttä yritetään edelleen kasvattaa. Tänä syksynä hallitus asetti alkuperäistä suuremman mutta aikataulultaan väljemmän työllisyystavoitteen. Tavoite nousi 60 000:sta 80 000 työlliseen, ja aikataulu venyi hallituskaudesta vuosikymmenen loppuun.

Hallituksen kestävyystiekartassa on määritelty, että uudella työllisyystavoitteella vahvistettaisiin julkista taloutta kahdella miljardilla eurolla. VTV pitää tavoitetta vaativana.

– Tiekartan yhteydessä tulisi esittää herkkyyslaskelmia siitä, kuinka paljon julkista taloutta on vahvistettava, jotta velkasuhde vakautuu. Ennusteet ovat hyvin epävarmoja. Se määrä, jolla julkista taloutta on tarve vahvistaa, voi nousta tai laskea, kun ennusteet päivittyvät ja laskelmien taustaoletukset muuttuvat", VTV:n johtava finanssipolitiikan tarkastaja Mika Sainio sanoo.

Valtiontalouden tarkastusvirasto valvoo ja arvioi finanssipolitiikkaa kansallisena ja riippumattomana viranomaisena. Valvonnallaan se edistää finanssipoliittisten sääntöjen läpinäkyvyyttä ja ymmärrettävyyttä sekä julkisen talouden vakautta ja kestävyyttä.