Mainos: Anna lah­jak­si pai­kal­li­sym­mär­rys­tä. Tutustu Kalevan joulun ti­laus­tar­jouk­siin klik­kaa­mal­la tästä.

Valtion vuoden 2021 bud­jet­ti edus­kun­nan ham­pais­sa tänään – lisää velkaa otetaan lähes 12 mil­jar­dia

Valtio jatkaa reipasta lainanottoa ensi vuonna. Koronaan liittyvät välittömät terveysturvallisuuden kustannukset katetaan täysimääräisesti budjettikehyksen ulkopuolelta. Eduskunta keskustelee tänään budjetista.

Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja, sdp:n kansanedustaja Johannes Koskinen esitteli valtiovarainvaliokunnan mietinnön valtion ensi vuoden budjetista. Ministeriaitiossa esittelyä kuuntelee keskustan valtiovarainministeri Matti Vanhanen.
Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja, sdp:n kansanedustaja Johannes Koskinen esitteli valtiovarainvaliokunnan mietinnön valtion ensi vuoden budjetista. Ministeriaitiossa esittelyä kuuntelee keskustan valtiovarainministeri Matti Vanhanen.

Valtiovarainvaliokunnan mietinnön valtion ensi vuoden budjetista esitteli eduskunnassa valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja, sdp:n kansanedustaja Johannes Koskinen. Koskinen sanoi, että eduskunnan käsittelyssä on tänään talousarvioesitys, joka on laadittu kriisiolosuhteissa.

Suomen talous on supistunut voimakkaasti koronapandemian seurauksena, ja valtion menot ovat samalla lisääntyneet. Kuluvana vuonna valtion menot ovat kasvaneet noin 68,7 miljardiin euroon, minkä seurauksena valtiontalouden alijäämä on lisääntynyt noin 19,7 miljardilla eurolla.

Valtion talousarvioesitys vuodelle 2021 on noin 65,2 miljardia euroa. Esitys on 11,7 miljardia euroa alijäämäinen, mikä katetaan lisälainanotolla. Vuoden 2021 lopussa valtionvelan arvioidaan olevan noin 138 mrd. euroa, mikä on noin 57 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen

Talousarvioesityksen pohjana on valtiovarainministeriön ennuste, jonka mukaan Suomen talous supistuu 4,5 prosenttia tänä vuonna ja kasvaa 2,6 prosenttia vuonna 2021.

Verotuksen kiristyminen kohdistuu pääasiassa valmisteverotukseen, ja tavoitteena on ohjata kulutusta ympäristöystävällisempään ja terveellisempään suuntaan. Kulutusverotuksen kiristymistä on kompensoitu pieni- ja keskituloisille tuloverotuksen keventämisen kautta.

Koskinen totesi, että julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kasvaa globaalin koronakriisin vuoksi nopeasti. Talousarvioesityksen mukaan velkasuhde nousee noin 73 prosenttiin vuonna 2021 ja yli 75 prosenttiin vuoteen 2024 mennessä. Velkasuhdetta heikentävät myös väestön ikääntymisestä aiheutuvien menojen kasvu ja työikäisen väestön väheneminen

– Valiokunta pitää myönteisenä, että hallitus on toteuttanut aktiivista ja vaikuttavaa finanssipolitiikkaa ja katsoo hallituksen tavoin, että myös vuonna 2021 sitä on syytä jatkaa. Erityisen tärkeää on estää yritysten konkurssiaalto ja massatyöttömyys, jotka voisivat alentaa talouden tuotantokapasiteettia pitkäksi aikaa.

Menokehys palaa

Hallitus palaa vuonna 2021 noudattamaan valtiontalouden menokehystä. Kehystä on kuitenkin korotettu 500 miljoonalla eurolla, joka on varattu kertaluonteisiin koronavirustilanteesta aiheutuviin menotarpeisiin. Lisäksi välittömät terveysturvallisuuden kustannukset, 1,7 miljardia euroa, katetaan täysimääräisesti kehyksen ulkopuolelta. Valiokunta toteaa, että kriisin hoitaminen on edelleen kesken eikä talouden sopeutus ole vielä ajankohtaista

Valtiovarainvaliokunnan mukaan matala korkotaso tukee julkisen talouden kykyä huolehtia kasvavasta velasta. Esimerkiksi vuoden 2020 bruttolainanotto on pystytty toteuttamaan käytännössä nollakorolla.

Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus on laatinut vaiheittaisen tiekartan pitkän aikavälin toimista, joilla julkisen talouden kestävyyttä vahvistetaan. Hallituksen tavoitteena on vakauttaa julkisen talouden velka suhteessa BKT:hen vuosikymmenen loppuun mennessä. Kestävyystiekarttaa on kuitenkin vielä tarpeen tarkentaa kevään 2021 kehysriihessä.

– Sote-uudistuksella on merkittävä vaikutus myös kuntatalouteen, jonka tilaa tulee arvioida huolellisesti uudistuksen toteutuessa.

Valiokunta palaa Koskisen mukaan julkisen talouden kestävyyden parantamiseen keväällä 2021 julkisen talouden suunnitelman käsittelyn yhteydessä, mutta toteaa tässä vaiheessa, että mitä paremmin hallitus onnistuu pitkän aikavälin kasvua tukevissa rakenteellisissa uudistuksissa, sitä vähemmän on painetta äkillisiin sopeuttamistoimiin.

Työllisyystoimia tarvitaan

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen yksi keskeisistä tavoitteista on nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että hallitus tekee edelleen määrätietoista työtä tehokkaiden työllisyyskeinojen löytämiseksi ja käynnistää rakenteellisia uudistuksia. On erityisen tärkeää, että aktiivisilla toimenpiteillä hillitään pitkäaikaistyöttömyyden ja rakenteellisen työttömyyden kasvua. Tällä hetkellä elvyttävät toimet ovat tehokasta työllisyyspolitiikkaa, minkä lisäksi työllisyyden kuntakokeilu ja työvoimapalveluiden uudistaminen antavat hyvän mahdollisuuden torjua työttömyyden pitkittymistä.

Hallitusohjelmassa asetettiin tavoitteeksi hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Talousarvioesityksessä tavoitetta edistetään yhteensä noin 2,1 miljardilla eurolla, joka on lähes samaa tasoa kuin vuonna 2020. Määrärahat kohdistuvat etenkin liikenteen päästöjen vähentämiseen, ympäristön tilan ja luonnon monimuotoisuuden kohentamiseen, uusiutuvan energian käytön lisäämiseen sekä kiertotalouden edistämiseen.

Hallituksen linjauksen mukaan Veikkaus Oy:n tuoton aleneminen kompensoidaan talousarvioesityksessä täysimääräisesti vuoden 2019 tasoisena. Valiokunta on tyytyväinen tähän linjaukseen.

Perinteiseen tapaan valtiovarainvaliokunta on myös lisännyt talousarvion menoja 40 miljoonalla eurolla, jotka kohdistetaan pienempiin alueellisesti tärkeisiin hankkeisiin kuten liikenneväylien korjausvelan vähentämiseen, osaamisen parantamiseen, ulkoilun ja luonnossa liikkumisen edistämiseen sekä kansalaisjärjestöjen toimintaan.

Tästä on kyse

Valtion budjetti 2021

Vuoden 2021 talousarvioesityksen loppusummaksi esitetään 65,2 miljardia euroa.

Summa on 7,5 miljardia euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa.

Valtion nettolainanotoksi arvioidaan 11,7 miljardia euroa, eli sen verran budjetti on alijäämäinen.

Valtion velan määräksi arvioidaan ensi vuoden lopulla noin 138 miljardia euroa.

Budjetin määrärahatasoa nostaa muun muassa se, että osa vuoden 2020 lisätalousarvioissa tehdyistä päätöksistä heijastuu myös vuoteen 2021, kuten monivuotiset väylähankkeet ja yritystuet.

Merkittäviä lisäyksiä aiheuttavat lisäksi koronavirustilanteen terveysturvallisuuteen, kuten testaamiseen ja hoitoon, liittyvät menot, 1,6 miljardia euroa, monitoimihävittäjien hankinnan eteneminen, 1,5 miljardia euroa, suhdanneluonteiset menot 0,8 miljardia euroa sekä kuntien tukeminen 0,3 miljardia euroa.

Talousarvioesitykseen sisältyy lähes 900 miljoonaa euroa kertaluonteisen tulevaisuusinvestointiohjelman menoja, jotka tukevat hallitusohjelman tavoitteita sekä julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä. Määrärahoja kohdistetaan mm. jatkuvan oppimisen ja koulutuksen vahvistamiseen, työelämän ja työhyvinvoinnin kehittämiseen, vienninedistämiseen, luonnonsuojeluun sekä kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen.

Valtion budjettitalouden tuloiksi ilman nettolainanottoa arvioidaan olevan 53,5 miljardia euroa vuonna 2021.

Valtion verotulojen odotetaan alenevan 4,5 prosenttia, 2,1 miljardia euroa vuoden 2020 varsinaiseen talousarvioon verrattuna.