Valtio sel­vit­tää, voi­tai­siin­ko Kai­po­laan luoda uusi yri­tys­alue Ka­jaa­nin-mal­lin mu­kai­ses­ti – UPM ei enää lämpene yri­tys­puis­tol­le niin kuin 12 vuotta sitten

Kun UPM lakkautti paperitehtaan Kajaanissa syksyllä 2008, se otti aktiivisen roolin uuden yritysalueen luomisessa tehtaan paikalle. Nyt yhtiö ei suunnittele vastaavaa Kaipolaan. Ministeri Ville Skinnarin mukaan valtio on silti selvittämässä, voisiko jälkihoito sujua Kajaanin hyvän mallin mukaisesti.

UPM kertoi viime viikolla, että se suunnittelee Jämsässä Kaipolan paperitehtaan sulkemista. Kuvassa on tehtaan portti viime perjantaina.
UPM kertoi viime viikolla, että se suunnittelee Jämsässä Kaipolan paperitehtaan sulkemista. Kuvassa on tehtaan portti viime perjantaina.
Kuva: Tommi Anttonen

Valtio selvittää, voidaanko UPM:n Kaipolan paperitehtaan jälkihoidossa toteuttaa niin sanottua Kajaanin-mallia. Se tarkoittaa uuden yritysalueen aktiivista luomista suljettavan paperitehtaan tiloihin.

– Vastaavanlaista mahdollisuutta selvitetään Kaipolan osalta eli miten tiloja, infraa ja osaamista voitaisiin hyödyntää uusien liiketoimintamahdollisuuksien luomiseen, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd.). kertoo Lännen Medialle.

UPM ei ole kuitenkaan lähdössä luomaan Kaipolaan uutta yritysaluetta. UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen totesi torstaina Talouselämän haastattelussa, että yhtiö ei suunnittele Kaipolaan yrityspuistoa.

– Niiden rakentaminen ei ole ydinosaamistamme, Pesonen sanoi Talouselämälle.

Kun UPM lakkautti paperitehtaan Kajaanissa 12 vuotta sitten syksyllä 2008, se otti aktiivisen roolin uuden yritysalueen Renforsin Rannan luomisessa tehtaan tilalle.

UPM teki omistamalleen alueelle Kajaanissa merkittäviä investointeja ja se omistaa alueen edelleen.

UPM kertoi viime viikolla, että se suunnittelee Jämsässä Kaipolan paperitehtaan pysyvää sulkemista viimeistään tämän vuoden loppuun mennessä. Työt loppuvat noin 450 henkilöltä.

"Olennaista on synnyttää Kaipolaan kestävää liiketoimintaa"

Kajaanin-malli on erittäin hyvä tavoite Kaipolan jälkihoidossa, Ville Skinnari sanoo.

– Kajaanissa onnistuttiin luomaan oikeilla toimilla jopa enemmän työpaikkoja kuin tehtaan lakkauttaminen vei työtä, hän muistuttaa.

UPM:n Kajaanin paperitehtaan lakkautuksesta jäi työttömäksi aikoinaan 535 ihmistä. Tänä päivänä samalla paikalla eli Renforsin Rannan yritysalueella on töissä noin 600 ihmistä kaikkiaan noin 35 yrityksessä.

Renforsin Rannan yritysalue toimii Kajaanissa UPM:n entisen paperitehtaan paikalla. Alueella on nyt noin 35 yritystä ja töissä noin 600 henkilöä.
Renforsin Rannan yritysalue toimii Kajaanissa UPM:n entisen paperitehtaan paikalla. Alueella on nyt noin 35 yritystä ja töissä noin 600 henkilöä.

– Se, valitaanko Kaipolaan Kajaanin-malli tai jokin muu malli, ei ole kuitenkaan nyt olennaista. Olennaista on synnyttää Kaipolaan kestävää ja kannattavaa liiketoimintaa, jolla luodaan työtä.

Skinnarin mukaan äkillisen rakennemuutostyöryhmän työ Jämsässä on käynnistynyt hyvin.

– Jämsän kaupunginjohtajalta Hanna Helasteelta saamiemme tietojen mukaan neuvottelut UPM:n kanssa ovat edenneet positiivisessa hengessä.

Hallitus on sitoutunut luomaan kokonaisvaltaisen kriisipaketin Jämsään. Skinnarin mukaan toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus ovat kuitenkin aluetoimijoiden vastuulla.

– Valtioneuvoston roolina on tukea ja rahoittaa toimenpidesuunnitelmaa.

Skinnari kertoo, että Helsingissä on käynnistetty alkuviikosta neuvottelut elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) ja elinkeinoelämän edustajien kanssa uusien liiketoimintamahdollisuuksien toteuttamiseksi Jämsässä.

Skinnarin mukaan valtion ensivaiheen toimenpiteet jakautuvat karkeasti kahteen.

Ensimmäinen on muutosturvaprosessi yhdessä UPM:n kanssa. Se käynnistyi heti Keski-Suomen TE-toimiston johdolla ja tavoittelee irtisanottavien tehokasta uudelleentyöllistymistä. Toinen toimenpide on elinkeinoelämän uusiutuminen.

Kainuu sai 22 miljoonaa valtion rahaa – Miten käy Kaipolan?

Valtio antoi Kainuulle rakennemuutosrahaa noin 22 miljoonaa euroa Kajaanin UPM:n paperitehtaan lakkautuksen jälkihoitoon noin 12 vuotta sitten.

Tuleeko Kaipola saamaan yhtä paljon? Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnarin (sd.) mukaan yksityiskohdista ei tässä vaiheessa ole mahdollista sanoa, koska kokonaisuus hahmottuu syksyn aikana.

– Alkukesästä päätetyn neljännen lisätalousarvion yhteydessä Keski-Suomelle kohdennettiin lisämäärärahaa noin neljä miljoonaa euroa. Jakamattomasta määrärahasta voidaan tarvittaessa syksyn aikana kohdentaa vielä lisää.

Työ- ja elinkeinoministeriö selvittää komission kanssa Euroopan globalisaatiorahaston hyödyntämisen mahdollisuuksia.

– Syksyn aikana käydään keskusteluita EU:n elvytyspaketin hyödyntämisestä Jämsän ja Keski-Suomen toipumiseksi.