Val­mis­tu­vien määrä alle kes­ki­ta­son

Oulun ammattikorkeakoulussa niin sanotut läpäisyprosentit ovat joillakin koulutusaloilla huolestuttavan alhaisia. Läpäisyprosentti tarkoittaa viidessä vuodessa valmistuneiden osuutta aloittaneista. Huonoja lukuja pyritään Oulussa nostamaan nyt monin eri tavoin.

Mika Perälä (vas.) ja Matti Poikajärvi selvittävät, kuinka paljon Pyykösjärven vedessä on fosfaattia. Mitä sinisempi väri, sitä fosfaatti- pitoisempi näyte on. Harjoitustyö kuuluu laboratorioalan kolmannen vuosikurssin opintoihin.
Mika Perälä (vas.) ja Matti Poikajärvi selvittävät, kuinka paljon Pyykösjärven vedessä on fosfaattia. Mitä sinisempi väri, sitä fosfaatti- pitoisempi näyte on. Harjoitustyö kuuluu laboratorioalan kolmannen vuosikurssin opintoihin.

Oulun ammattikorkeakoulussa niin sanotut läpäisyprosentit ovat joillakin koulutusaloilla huolestuttavan alhaisia. Läpäisyprosentti tarkoittaa viidessä vuodessa valmistuneiden osuutta aloittaneista. Huonoja lukuja pyritään Oulussa nostamaan nyt monin eri tavoin.

Oamk:n opiskelijoista opintonsa suoritti määräajassa viime vuonna 56,8 prosenttia, mikä on selvästi alle ammattikorkeakoulujen keskitason. Kaikkien ammattikorkeakoulujen viime vuoden keskiarvo oli noin 60 prosenttia. Opetusministeriö on asettanut valtakunnallisen tavoitteen 65 prosenttia kaikille ammattikorkeakouluille vuoteen 2012 mennessä.

"Kyllä tässä on kirimistä. Luonnonvara- ja ympäristöalan prosentti on alle 50. Tekniikka- ja liikenteenala on kaikkein heikoin, peräti alle 40 prosenttia. Muut ovat selvästi parempia", luettelee Oamk:n opintoasioiden johtaja Anne Anttinen.

Anttisen mukaan luvuissa ei tule esiin se, että tutkintojen laajuudet ovat erilaisia. Sosiaali- ja terveysalan opiskelijat ovat olleet perinteisesti nopeimmin valmistuvia. Heidän valmistumistaan hidastaa nyt se, että työt kutsuvat monia opiskeluaikana.

Yksi keino on yhtenäistää opiskeluaikoja koko ammattikorkeassa niin, että opiskelua kertyy kaikille 40 työviikkoa, jossa on 40 tuntia opiskelutyötä. Tähän saakka koulu on syksyisin alkanut ja keväisin päättynyt vaihtelevasti eri yksikössä, eikä valtioneuvostonkin ammattikorkeakouluille asettama tunti- ja opintopistemäärä ole täyttynyt kaikissa.

"Uudistetussa strategiassamme on vahvistettu, että pyrimme eri yksiköitten ja koulutusalojen yhteistyön tiivistämiseen. Se ei onnistu, jos jokaisessa yksikössä on erilliset opetusajat. Jos tekniikan opiskelija on halunnut suorittaa liiketalouden opintojaksoja, se on ollut vaikeaa, koska opetus on alkanut eri aikoina eri yksiköissä."

Anttisen mukaan monessa muussa ammattikorkeakoulussa ratkaisu on tehty monta vuotta sitten. Opetus on jaettu kaikissa yksiköissä tiettyihin jaksoihin. Oulussakin asiaa esitettiin jo viisi vuotta sitten, mutta ammattikorkeakoulu ei ollut silloin vielä valmis siihen.

"Nytkin on tullut joiltakin yksittäisiltä ihmisiltä väärinymmärryksiä. Viestinnässä on tehtävä vielä töitä sen selvittämiseksi, että tämä ei hankaloita eikä estä mitään. Päinvastoin: nyt tarjotaan mahdollisuus suorittaa opintoja joustavasti yli yksikkörajojen."

Toinen syy pidentää liian lyhyitä lukuvuosia on opiskelijoiden oma jaksaminen. "Moni opiskelija on sanonut, että päivät ovat liian pitkiä. Kuormittavuus kasaantuu muutamille kuukausille. On kohtuutonta, että opiskelija yrittää saada 1 600 opiskelutuntia sopimaan muutamaan kuukauteen. Koetamme järjestää, että opetus tasaantuu joustavasti 40 viikon ajalle."

Ammattikorkeakoulussa on samaan aikaan menossa opintosuunnitelmien uudistaminen sellaisiksi, että opinnot tehostuvat. Tarkoitus on parantaa opiskelijoiden taitoja heidän siirtyessään työelämään. Mahdollisuuksia erilaisiin suoritustapoihin, kuten etäopiskeluun, parannetaan muun muassa työssä olevien aikuisopiskelijoiden tarpeiden mukaan.

"Lisäksi opintoja, esimerkiksi opinnäytetöitä, kytketään nykyistä paremmin työtehtäviin."

Ilmoita asiavirheestä