Pääkirjoitus
Tilaajille

Valko-Venäjän Lukašenka takertuu valtaan, vaikka vyöry on kaatamassa itsevaltiaan

Valko-Venäjän protestit laajenevat ja sysäävät vaalit väärentänyttä presidentti Aljaksandr Lukašenkaa yhtä ahtaammalle. Itsevaltainen Lukašenka tarrautuu valtaan, vaikka menettää tukijoitaan tunti tunnilta.

Minskin keskusaukion jättimielenosoitukseen ja kaupunkia kiertävään demokratiamarssiin osallistui arvioiden mukaan yli 200 000 ihmistä sunnuntaina.
Minskin keskusaukion jättimielenosoitukseen ja kaupunkia kiertävään demokratiamarssiin osallistui arvioiden mukaan yli 200 000 ihmistä sunnuntaina.
Kuva: YAUHEN YERCHAK

Rauhalliset, moitteettomasti käyttäytyneet mielenosoittajat ovat ajaneet Valko-Venäjän presidentin Aljaksandr Lukašenkan selkä seinää vasten runsaassa viikossa. Punavalkoista, vanhaa Valko-Venäjän lippua heiluttaneet ihmismassat eri puolilla maata ovat näyttäneet, että väärennetyllä vaalituloksella valtaan takertuneella Lukašenkalla ei enää ole kunniakasta ulospääsyä.

Siitä huolimatta Lukašenka tuskin väistyy vapaaehtoisesti. Neljännesvuosisadan itsevaltaisesti hallinnut presidentti ei selvästikään kykene tunnustamaan tosiasioita ja ymmärrä, mitä maassa tapahtuu.

Pitkällä valtakaudellaan kansalaisyhteiskunnan täydellisesti tukahduttanut Lukašenka on joutunut yllätetyksi. Kansalaiset ovat vastoin oletuksia yhdistäneet rivinsä ja nousseet vastustamaan yksinvaltaista presidenttiä.

Lukašenka mykistyi pitkiksi toveiksi vieraillessaan maanantaina raskaita ajoneuvoja valmistavalla tehtaalla, jossa työntekijät huusivat hänelle kehotusta häipyä ja luopua vallasta.

Lukašenka menettää tunti tunnilta asemiaan myös entisten tukijoidensa keskuudessa. Vielä viime viikon alussa turvallisuuskoneisto yritti käskyn mukaan tukahduttaa mielenosoituksia pidättämällä ja pahoinpitelemällä ihmisiä. Väkivalta ei auttanut, vaan lisäsi kansan suuttumusta.

Loppuviikosta poliisi ja sotilaat antoivat väen liikehtiä kaduilla, eikä pamppua heiluteltu. Tätä voi pitää merkkinä siitä, ettei hallinto pysty enää täysin komentamaan asevoimaa. Sunnuntaina maassa pidettiin historian suurin mielenosoitus, johon virkavalta ei puuttunut.

Otteen kirpoamisesta kertoo sekin, että Lukašenkan vastaiset lakot ovat laajentuneet tärkeisiin valtiollisiin laitoksiin. Teollisuuslaitoksia ja öljynjalostamoita on liittynyt mukaan kansalaisliikkeeseen.

Valko-Venäjän yleisradion ykköskanavan aamulähetyksiin ei maanantaina ilmestynyt yhtään juontajaa. He kieltäytyivät levittämästä valtiollista propagandaa ja ryhtyivät lakkoon. Tyhjä kuva studiosta kertoi kansalaisille kaiken.

Painetta lisää Lukašenkan vastaehdokkaan, maanpaossa olevan Svetlana Tihanovskajan ilmoitus valmiudesta nousta Valko-Venäjän johtoon siksi aikaa, että maa voi järjestää vapaat presidentinvaalit.

Vaikka tukijat kaikkoavat ympäriltä, Lukašenka ei ole valmis luopumaan vallasta. Hän luottaa viimeiseen korttiinsa, Vladimir Putinin Venäjään.

Lukašenka on käytännössä kutsunut Venäjän sotavoiman ratkaisemaan tilanteen. Hän on uskotellut Naton panssarivaunujen kyttäävän rajojen tuntumassa.

Putin ei ole toistaiseksi ilmaissut, miten hän pelastuspyyntöön suhtautuu. Kynnystä nostaa se, ettei Valko-Venäjän sisäpoliittinen kuohunta suuntaudu Venäjää vastaan eivätkä kansalaiset aseta kahden maan valtioliittoa kyseenalaiseksi.

Putin tuskin haluaa toisintoa Tšekkoslovakian miehityksestä 1968 tai lisäpakotteita Krimin anastuksen 2014 tapaan.