Limingan kirkkovaltuuston tekemä kappalaisen valintaa koskeva päätös on herättänyt vilkasta keskustelua. Suuri joukko pohjoissuomalaisia pappeja (Kaleva 27.2./Lukijalta) on ilmaissut huolensa siitä, että valitun henkilön sukupuoli ja vakaumus olisi asetettu valinnassa varsinaisten pätevyysperusteiden edelle.
Kun kaikki valintaan liittyvät yksityiskohdat eivät ole tiedossa, on tietysti hankalaa ottaa tähän yksittäistapaukseen kantaa. Asian saama julkinen huomio tarkoittaa kuitenkin kiistatta sitä, että valintaan pettyneet ovat kokeneet päätöksen olleen epäoikeudenmukainen ja jopa lain vastainen. Olennaista on huomata myös se, että valitsijoiden enemmistö sivuutti esittelijänä olleen kirkkoherran näkemyksen.
Papin virkaan valintaa ohjaavat perustuslain mukaiset virkanimitysperusteet ja muut yleiset pätevyyskriteerit. Henkilön ominaisuuksia voidaan tietysti arvottaa monella tavalla, ja usein on kysymys painotuksista.
On kuitenkin pidettävä kirkkaana mielessä, että lain mukaiset perusteet ja tasa-arvon sivuuttavat tai syrjivät valinnat muodostavat herkästi perusteen päätöksen kumoamiselle. Seurakuntien virantäyttöjä koskevat erimielisyydet ja oikeusprosessit eivät rakenna yhteistyötä, luottamusta eikä erilaisten vakaumusten kunnioitusta.
Pohjois-Suomessa on esimerkkejä myös siitä, että hakijan vanhoillislestadiolainen vakaumus on muodostanut esteen pätevän papin tai johtavan viranhaltijan virkaan valitsemiselle. On toivottavaa, että Limingan virantäytöstä syntynyt kohu ja pappien kannanotto eivät johda entistä kärkevämpään vastakkainasetteluun. Virantäyttökriteerien johdonmukainen noudattaminen koituu lopulta kaikkien parhaaksi. Metsä vastaa niin kuin sinne huudetaan.
Eero Hyytinen
Oulun seurakuntien yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja