Sote- ja maakuntauudistus näyttäytyvät yrittäjille ja elinkeinoelämälle vielä paljon kysymyksiä ja tiedottomuutta herättävänä kokonaisuutena.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus sekä maakuntauudistus tuovat harmaita pilviä pienten ja keskisuurten sote-alan yrittäjien ylle. Yrittäjien edunvalvontaorganisaatioiden mukaan yrittäjillä on perusteltu huoli siitä, miten ne pääsevät aidosti mukaan kilpailuun.
- Meidän näkökulmasta ensisijaista on, että asiakkaat saavat tehdä itse suoraan valinnan siitä, mitä palveluja esimerkiksi sote-ratkaisussa käyttävät. Lainsäädäntö ja maakuntien tekemät päätökset vaikuttavat siihen, miten pk-yritykset pääsevät kilpailemaan. Yksi ratkaiseva kysymys on, millaista palveluvalikoimaa sosiaali- ja terveysalan toimijoilta edellytetään, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Antti Neimala sanoo.
Aidon kilpailun toteutuminen huolena
Perinteisesti julkisiin hankintoihin mukaan päässyt pienen tai keskisuuren yrityksen omistava yrittäjä ei siis pelkää kilpailua vaan sitä, että aito mukaanpääsy kilpailuun voi muuttua mahdottomaksi, kun aiemmin kunnissa tuotetut palvelut siirtyvät joissain tapauksissa leveämmille harteille.
– Meidän viestimme on, että vaatimus palveluvalikoimasta täytyy pitää mahdollisimman suppeana, jolloin myös pienet toimijat pystyvät olemaan mukana. Muuten sote-ratkaisusta tulee suurten julkisten ja suurten yksityisten pelikenttä, jossa pk-yrityksillä jää vain alihankkijan rooli, Neimala toteaa.
Suomen Yrittäjillä on sote- ja maakuntaratkaisuun oma yksityiskohtainen mallinsa. Se korostaa nimenomaan yrityksen koosta riippumattoman mallin tärkeyttä.
”Yrittäjien yhdenvertaisuus alueesta ja yrityskoosta riippumatta on tärkeä näkökulma julkisissa palveluissa – erityisesti kuntaa suuremmissa yksiköissä”, mallissa todetaan.
Suomen Yrittäjien sote- ja maakuntamallin mukaan suosia pitäisi ensisijaisesti monituottajamallia.
”Palveluiden tuottamisessa tulee käyttää ensisijaisesti monituottajamallia, jossa palveluja tuottavat sekä julkinen sektori että yksityinen sektori. Tulee tunnistaa osat, joita yksityinen sektori kykenee tuottamaan paremmin kuin julkinen”, Suomen Yrittäjien mallissa sote- ja maakuntauudistukseksi todetaan.
Puolet julkisista hankinnoista kunnilta
Maakunta- ja sote-uudistuksiin nivoutuu omalla tavallaan myös hankintalaki, jonka eduskunta hyväksyi maakunta- ja sote-uudistuksiin nähden enemmän hiljaisuudessa. Kunnat vastaavat useammasta kuin joka toisesta julkisesta hankinnasta. Julkisten hankintojen kokonaisarvo on Suomessa noin 35 miljardia euroa vuodessa. Kuntien osuus tuosta summasta on noin 18 miljardia euroa.
Suomen Yrittäjät onkin huomauttanut kannanotoissaan, että maakunnista on tulossa ikään kuin vähän huomaamatta todella merkittäviä elinkeinotoimijoita.
”Maakunnista tulee merkittäviä toimijoita. On ensijsijaisen tärkeää tiedostaa tämä. Maakuntia tulee kannustaa ja tarvittaessa velvoittaa tekemään päätösten yritsvaikutusten arviointi. Maakunnille siirtyy lukuisia tehtäviä, joilla on vaikutusta yritysten toimintaolosuhteisiin”, Suomen Yrittäjät toteaa lausunnossaa viime vuoden lopulla.
Juttuun on haastateltu Tilastokeskuksen yliaktuaari Jarkko Niemistöä.