Pääkirjoitus

Vä­li­neel­lis­te­tyn maa­han­tu­lon tor­jun­taan ei ole nä­ky­vis­sä nopeita ja toi­mi­via peh­mei­tä kei­no­ja, siksi on pakko va­rau­tua koviin

Suomeen Venäjältä saapuvia turvapaikanhakijoita Sallan raja-asemalla viime marraskuussa.
Suomeen Venäjältä saapuvia turvapaikanhakijoita Sallan raja-asemalla viime marraskuussa.
Kuva: Pekka Aho

Lumien sulamisella on harvoin poliittista merkitystä. Nyt on. Orpon hallitus puskee läpi lakia välineellistetyn maahantulon torjumiseksi. Se halutaan voimaan ennen kuin maa itäisellä maastorajalla paljastuu lumesta.

Hallitus näkee myös, että jos rajalle järjestettyjen tulijoiden saapumista voidaan tehokkaasti hallita, nyt kiinni olevia virallisia ylityspaikkoja voitaisiin hallitusti avata.

Viime syksyn jälkeen Suomeen on saapunut itärajan yli pitkälle toista tuhatta turvapaikanhakijaa. Hallituksen arviossa rajan yli pyrkiviä voi olla tulossa jopa tuhansia.


Lain soveltaminen edellyttäisi, että se olisi välttämätöntä kansallista turvallisuutta vakavasti vaarantavan vaikuttamisen torjumiseksi. Päätös lain soveltamisesta voitaisiin tehdä etukäteen, enintään kuukaudeksi kerrallaan.

Kyseessä olisi siis työkalu, joka voitaisiin tarvittaessa ottaa käyttöön. Lain perusteella turvapaikkaa hakevan tulo maahan voitaisiin estää.

Lakiehdotukseen liittyy poikkeuksellisia ongelmia. Suomi on sitoutunut vuodelta 1951 olevaan pakolaisten asemaa koskevaan yleissopimukseen. Siihen kuuluu oleellisena mahdollisuus hakea turvapaikkaa. Lakiehdotus estäisi tätä.

Rajan yli tulleille annettaisiin mahdollisuus käydä keskustelu rajaviranomaisen kanssa. Huomioon pitäisi ottaa se, jos tulijoissa on lapsia tai vammaisia ja jos turvapaikanhakijaa uhkaa kuolemanrangaistus tai kidutus.

Nopeiden arvioiden tekeminen näistä voisi joskus olla yksinkertaista mutta usein mahdottoman vaikeaa. Samoin aivan mahdollinen on tilanne, jossa iso joukko tulijoita ei tottele Suomen viranomaisia. Pusketaanko tulijat rajan yli vesitykein, kilvin, ampuen ilmaan vai muin keinoin?

Lakiehdotuksessa itsessään tunnustetaan sen ongelmat, jotka liittyvät myös perusoikeuksiin. Koska laki näin on ristiriidassa perustuslain kanssa, sen kiireellinen säätäminen vaatii eduskunnan viiden kuudesosan enemmistön.

Hallitus tarvitsee siis "käännytyslaille" opposition tukea, eikä se ole varmaa. Vasemmistoliitto on ilmoittanut torjuvansa lain, ja vihreissä on asiassa voimakasta kipuilua. SDP panttaa kantaansa kuten keskustakin. Hallituspuolueista laki jakaa näkemyksiä RKP:ssä.


Olisi toiveajattelua olettaa, että Venäjä vastedes jättäisi käyttämättä helposti toteutettavan kiusantekokeinon "epäystävällistä" Suomea kohtaan.

Uhkakuvat ovat niin vahvat, että lain säätäminen kaikkine ongelmineen vaikuttaa tarpeelliselta. Muita tehokkaita ja nopeita vaihtoehtoisia toimia ei tunnu olevan. Uusien kansainvälisten säännösten laatiminen voisi viedä vuosia.

Sopii toivoa, että mahdollista "käännytyslakia" ei tarvitse aktivoida käyttöön. Venäjän pahantahtoisuus on kuitenkin uutta todellisuutta, jota päättäjät eivät voi väistää.