Kaleva julkaisi 2.4. artikkelin vakavan rikoksen uhriksi joutuneesta Lahjasta (”Näin turvaverkko petti”). Lahja kertoi jääneensä rikoksen uhrina vaille riittävää tukea ja apua. Tekstistä ilmeni rikosuhripäivystyksen rooli uhrin tukijana, mutta asianajajan rooli oli jutussa sivuutettu.
Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa takaa jokaiselle vakavan rikoksen uhriksi joutuneelle oikeuden asianajajan apuun maksutta. Tällöin asianomistajan oikeudenkäyntiavustajaksi määrätyn asianajajan palkkio katetaan valtion varoista riippumatta uhrin tuloista tai varallisuudesta.
Asianomistajan avustajaksi määrätty asianajaja on ensisijainen uhrin auttaja rikosprosessissa. Asianajajan tehtäviin kuuluu huolehtia päämiehensä oikeuksien turvaamisesta ja kertoa, mitä rikosprosessin eri vaiheissa tapahtuu. Asianajaja on läsnä ja uhrin tukena poliisin kuulusteluista lähtien.
Poliisi on velvollinen kertomaan rikoksen uhrille oikeudenkäyntiavustajan määräämisen mahdollisuudesta tutkinnan alussa. Uhrilla on oikeus valita tehtävään haluamansa asianajaja.
Asianajaja auttaa uhriksi joutunutta kaikissa oikeudenkäynnin vaiheissa käräjäoikeudesta hovioikeuteen ja tarvittaessa korkeimpaan oikeuteen saakka. Asianajaja perehtyy poliisin esitutkinta-aineistoon ja voi esimerkiksi pyytää lisätutkintaa tai nimetä todistelua uhrin puolesta.
Asianajaja laatii uhrin vahingonkorvausvaatimukset ja auttaa korvausten perimisessä oikeudenkäynnin jälkeen. Asianajaja voi järjestää uhrin kuulemisen oikeudessa siten, ettei uhrin tarvitse kohdata syytettyä tai olla läsnä käsittelyssä enempää kuin oman kuulemisensa ajan.
Katri Mäkinen
asianajaja
Meeri Luolavirta
asianajaja
Suomen Asianajajaliiton Oulun osaston hallitus