Väi­tös­tut­ki­mus: Lu­men­sy­vyys pie­nen­ty­nyt ja lu­mi­kau­si ly­hen­ty­nyt laa­joil­la alueil­la Suo­mes­sa – Poh­jois-Suo­men lu­mi­peit­tees­sä ei ha­vait­tu voi­mak­kai­ta muu­tok­sia

Pohjois-Suomen lumipeitteessä ei havaittu merkittäviä muutoksia. Arkistokuva.
Pohjois-Suomen lumipeitteessä ei havaittu merkittäviä muutoksia. Arkistokuva.
Kuva: Mari Aho

Lumensyvyys on pienentynyt ja lumikausi lyhentynyt laajoilla alueilla Suomessa reilun 30 vuoden aikana, selviää Ilmatieteen laitoksen tutkija Anna Luomarannan väitöstutkimuksesta.

Luomaranta tutki väitöstyössään lumisuuden, lämpötilan ja sademäärien muutoksia Suomessa vuosina 1961–2014. Vuosittaiset enimmäislumensyvyydet pienenivät eniten Etelä- ja Länsi-Suomessa, noin 2–4 senttimetriä vuosikymmenessä tai paikoin enemmänkin. Pohjois-Suomen lumipeitteessä sen sijaan ei havaittu voimakkaita muutoksia.

Luomarannan mukaan sademäärän ja sen olomuodon muutokset ovat vaikuttaneet lumensyvyyden muutoksiin.

Tulokset laskettiin havaintoihin perustuvasta aineistosta, joka kattaa koko Suomen 10x10 kilometrin kokoisessa hilaruudukossa.

Väitöstyössä tarkasteltiin myös Itämeren jääpeitteen enimmäislaajuuden muutoksia tulevina vuosikymmeninä. Selvitys tehtiin kahden eri RCP-päästöskenaarion avulla.

– Voimakasta kasvihuonekaasupitoisuuksien kasvua kuvaavan RCP-skenaarion mukaan Itämerellä esiintyisi ainoastaan leutoja jäätalvia 2060-luvulta alkaen, Luomaranta kertoo tiedotteessa.

Keskimääräisen skenaarion mukaan jääpeitteen pieneneminen on hitaampaa, ja jäätalvia saattaisi esiintyä edelleen 2080-luvulla. Muutoksia arvioitiin CMIP5-ilmastomalliaineiston avulla. Tutkimuksessa tarkasteltiin yhteensä 28 eri ilmastomallin antamia arvioita tilastollisin menetelmin.