Nykyaikaisen magneettikuvauksen avulla voidaan parhaimmillaan tunnistaa yhdeksän kymmenestä terveydelle merkityksellisestä eturauhassyövästä, osoittaa Oulun yliopistosta väittelevän lääketieteen lisensiaatin Panu Tonttilan väitöstutkimus.
Magneettikuvaus liitettynä uusiin isotooppikuvausmenetelmiin ja kasvainmerkkiaineisiin tulee todennäköisesti jo lähivuosina muuttamaan eturauhassyövän luokittelun ja hoitopäätösten perusteet.
– Ongelmana on se, että käytetyillä menetelmillä osa aggressiivisista syövistä ei löydy ajoissa ja toisaalta on ajauduttu merkityksettömien syöpien ylidiagnostiikkaan huomattavine haittoineen, Tonttila kertoo.
Eturauhassyöpä on ilmaantuvuudeltaan toiseksi yleisin ja kuolinsyynä viidenneksi yleisin miesten syöpä maailmassa. Vuonna 2017 Suomessa todettiin 5 446 eturauhassyöpää ja siihen kuoli 912 miestä.
Eturauhassyövän ilmaantuvuus on nelinkertaistunut vuodesta 1990.
Tonttila tutki väitöskirjassaan nykyaikaisen, niin sanotun monimuuttujaisen magneettikuvauksen hyötyä eturauhassyövän diagnostiikassa.
Magneettikuvauksen avulla neulanäytteet voidaan kohdistaa poikkeavuusalueille, jolloin saadaan luotettavampi käsitys syövän pahanlaatuisuudesta. Näin ollen myös hoitotoimet voidaan kuvauksen avulla mitoittaa ja kohdentaa tarkemmin.
Tutkimus osoitti lisäksi, että magneettikuvassa näkyvän syöväksi epäiltävän pesäkkeen läpimitta ennustaa vahvasti syövän kasvua eturauhasen läpi ja yllättäen myös imusolmuke-etäpesäkkeiden löytymistä.
Perinteisillä kuvausmenetelmillä vain puolet eturauhassyövän yleensä pienistä imusolmuke-etäpesäkkeistä on erotettavissa. Määrällisistä analyyseista toivotaankin tulevaisuudessa lisäapua haasteelliseen syövän paikallislevinneisyyden arviointiin.
