Kallon läpi annettava valo vaikuttaa jyrsijöiden vuorokausirytmiikkaa sääteleviin molekyyleihin, Oulun yliopistossa tehdyssä väitöstutkimuksessa havaittiin.
Jyrsijöiden, etenkin hiirten, aivojen vuorokausirytmiikkaa säätelevien proteiinien eli opsiinien määrään pystyttiin vaikuttamaan kallon läpi annettavalla valolla. Lisäksi monoamiinien, jotka myös osallistuvat rytmiikan säätelyyn, pitoisuudet muissa kehon kudoksissa muuttuivat valon vaikutuksesta.
Aiemmin on tiedetty, että valo vaikuttaa aivoissa sijaitsevaan vuorokausirytmin säätelijäkudokseen silmien kautta. Väitöstyössä haluttiin testata, pystytäänkö rytmiikkaa sääteleviin molekyyleihin vaikuttamaan korvien kautta annettavan valon avulla.
Hypoteesia testattiin antamalla hiirille ja hamstereille valoa nukutuksessa eri vuorokauden aikoina neljän viikon ajan. Laboratoioanalyyseilla tutkittiin, ovatko opsiinitasot eri suuruiset verrattuna pelkästään nukutettuihin kontrolieläimiin verratuna.
Monoamiinit ja opsiinit ovat tärkeitä vuorokausirytmin säätelijämolekyylejä. Niiden tasojen on huomattu muuttuvan riippuen valon määrästä. Väitöstutkimus antaa uutta tietoa näistä vuorokausirytmiikaa säätelevistä molekyyleistä ja haastaa näkemyksen, että unirytmin säätelyä pystyisi tapahtumaan vain silmien kautta tulevan valon vaikutuksella.
Väitöstutkimuksen tehnyt Antti Flyktman väittelee tohtoriksi Oulun yliopistossa 30.6.2018. Eläinfysiologian alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Effects of transcranial light on molecules regulating circadian rhythm (Kallon läpi annettavan valon vaikutus vuorokausirytmiikkaa sääteleviin molekyyleihin).