Osakkeenomistaja saa tehdä hallitsemassaan asunnossa hyvin monenlaisia muutostöitä, mutta niistä on ilmoitettava taloyhtiön edustajalle, esimerkiksi isännöitsijälle. Sen määrää asunto-osakeyhtiölaki.
Poikkeuksen tekevät kevyet pintaremontit, kuten maalaus ja tapetointi, joista ilmoitusta ei tarvitse tehdä. Sen sijaan esimerkiksi muovimaton korvaamisesta parketilla tai laminaatilla olisi ilmoitettava, sillä toimenpide voi vaikuttaa talon äänieristykseen.
Erittäin tärkeää ilmoittaminen on silloin, kun on kyse pesutilojen uudistamisesta. Taloyhtiöllä on oikeus valvoa, että työ tehdään huolellisesti ja voimassa olevien määräysten mukaisesti. Myös ulkopuolisen, ammattitaitoisen valvojan palkkaamista kannattaa harkita.
Nimensä mukaisesti taloyhtiölle tehtävä ilmoitus on vain ilmoitus. Osakasta ei voida kieltää tekemästä remonttia, mutta yhtiöllä on oikeus vaatia tarpeellisia selvityksiä rakennusteknisistä seikoista.
Esimerkiksi huoneistokohtaista saunaa haluava joutuu esittämään tarkat suunnitelmat siitä, kuinka ilmanvaihto- ja kosteuskysymykset on ratkaistu. Tämän kokoiset uudistukset vaativat myös rakennusluvan, jota yhtiö hakee osakkaan puolesta hänen kustannuksellaan.
Huolellinen suunnittelu
Hyvään lopputulokseen pääsemiseksi hanke on suunniteltava huolellisesti. Sen merkitys korostuu silloin, kun remontti teetetään niin sanotulla avaimet käteen -periaatteella, eli teettäjä ei itse osallistu työhön lainkaan.
Ensimmäiseksi remontista laaditaan työseloste, jossa kaikki työvaiheet ja niissä tarvittavat materiaalit on kirjattu. Sen laatimisessa kannattaa käyttää apuna ammattilaista, jos vähänkään epäilee omia taitojaan. Pieni korvaus asiantuntijalle todennäköisesti tulee moninkertaisina säästöinä takaisin myöhemmissä vaiheissa.
Työselosteen avulla on helppo pyytää vertailukelpoisia tarjouksia remontin tekijöiltä. Tarjouspyynnöstä tulisi käydä ilmi ainakin aiotut työt tarkasti eriteltyinä: mitä materiaaleja tarvitaan ja kuka ne hankkii, aikataulu sekä tarjouksen jättöpäivämäärä.
Sopimukset kirjallisesti
Tarjouspyyntövaiheesta alkaen on turvallisinta käyttää kirjallisia dokumentteja, sillä esimerkiksi suullisten tarjousten vertailu voi osoittautua mahdottomaksi.
Erityisen tärkeää on kuitenkin tehdä varsinainen urakkasopimus kirjallisesti. Juridisesti suullinen sopimus on kyllä sitova, mutta lukuisissa tapauksissa riitoja on syntynyt siitä, että sen sisältöä on vaikea todistaa ja usein myös eri osapuolien muistikuvat ovat toisistaan poikkeavat.
Helpoimmalla pääsee, kun käyttää valmista sopimuspohjaa, joissa keskeiset sovittavat asiat on valmiiksi kirjattu.
Niitä voi hankkia kirjakaupoista tai tulostaa vaikkapa Kuluttajaviraston nettisivuilta osoitteesta www.kuluttajavirasto.fi.
Sopimukseen kirjataan kaikki tarkasti ja yksiselitteisesti unohtamatta seuraamuksia, joita maksun tai työn viivästymisestä voi tulla.
Etukäteismaksua vaativiin yrityksiin on syytä suhtautua varauksella. Turvallisinta on sopia maksuaikataulu niin, että lasku maksetaan vasta työn valmistuttua.
Mikäli kyse on suurehkosta remontista, ainakin viimeinen erä olisi hyvä jättää maksettavaksi vasta sen jälkeen, kun työ on valmis ja tilaaja on sen hyväksynyt.
Jos ongelmia tulee
Aina kaikki ei suju suunnitelmien mukaisesti eikä syy välttämättä ole kummankaan osapuolen. Vanhojen rakenteiden purkamisen yhteydessä voi paljastua jotakin, johon ei tarjouksen tekovaiheessa osattu varautua. Sen vuoksi urakkasopimuksessa olisikin hyvä olla selkeät pelisäännöt siitä, kuinka lisätöiden kanssa menetellään.
Jos taas työn jälki ei ole sovitun mukainen, tilaajan pitää ilmoittaa siitä tekijälle mahdollisimman pian. Hänellä on oikeus vaatia virheellisen työn korjausta.
Tekijällä taas on oikeus halutessaan korjata virheet ja puutteet itse, ellei sitten tilaajalla ole perusteltua syytä epäillä sitä, ettei tämä sitä pysty tekemään. Remonttiongelmissa voi neuvoja ja sovitteluapua tiedustella oman kunnan kuluttajaneuvojalta.
Vastuukysymyksissä on hyvä muistaa, että kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välisistä palvelusopimuksista on säädetty kuluttajansuojalaissa.
Jos sen sijaan palkkaa remontintekijän työsopimussuhteeseen, työn laadusta vastaa työnantaja eli remontin teettäjä itse.