Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Vahva per­he­po­li­tiik­ka on ta­lou­den kump­pa­ni

Elinkeinoelämän keskusliitto esittää jälleen kerran lasten kotihoidon tuen leikkaamista. Vanha levy on jäänyt soimaan, vaikka se on ristiriidassa Suomen kohtalonkysymyksen kanssa: miten vahvistetaan perheiden luottamusta tulevaisuuteen? On keskeistä ymmärtää, että vauvavuosien rauha on investointi huomiseen.

Suomi tarvitsee yhteiskuntajärjestelmän, joka rakentaa uskoa tulevaisuuteen. Vaikka maamme kohtalo ratkaistaan monella rintamalla työllisyydestä osaamiseen ja kestävään maahanmuuttoon, on syntyvyyden historiallinen lasku näistä perustavanlaatuisin. Se haastaa suoraan hyvinvointivaltiomme kestävyyden ja sukupolvien välisen sopimuksen.

Hoiva – lasten, ikääntyneiden ja erityistä tukea tarvitsevien huolenpito – muodostaa koko yhteiskunnan perustan. Pienten lasten hyvä arki rakentuu läheisyydestä, turvallisuudesta ja pysyvistä ihmissuhteista. Kun perheillä on aito mahdollisuus valita lapselleen sopiva hoitomuoto, lapsen hyvinvointi ja vanhempien jaksaminen vahvistuvat.

"Epävarmuus etuuksien säilymisestä tai niiden epääminen osalta väestöä on itsessään este perheen perustamiselle tai lapsitoiveiden toteuttamiselle."

Lasten kotihoidon tuki on erottamaton osa tätä kokonaisuutta. Se antaa perheille joustavuutta järjestää hoito lapsen tarpeiden mukaan. Tämä oikeus kuuluu kaikille perheille taustasta riippumatta. Kotihoidon tuen rajoitukset, kuten asumisaikaan perustuvat vaatimukset, asettavat perheet eriarvoiseen asemaan ja vaarantavat maahanmuuttajataustaisten perheiden taloudellisen turvan ja onnistuneen kotoutumisen. Monelle lapselle kotihoito tarjoaa rauhallisen alun elämään ja vanhemmille mahdollisuuden rakentaa perhe-elämää hyvinvointia vaalien.

Perhepolitiikan ennakoitavuus ja valinnanvapaus ovat suoraan kytköksissä yhteiskunnalliseen luottamukseen. Syntyvyys ei ole mekaaninen luku, jota säädellään tuilla, vaan se on heijastus ihmisten uskosta ja kokemuksesta siitä, että yhteiskunta kantaa perheitä elämän eri vaiheissa. Epävarmuus etuuksien säilymisestä tai niiden epääminen osalta väestöä on itsessään este perheen perustamiselle tai lapsitoiveiden toteuttamiselle.

Lapsiin panostaminen ei ole kustannus, vaan investointi yhteiskunnan elinvoimaan ja tuleviin sukupolviin. Myös Nobel-palkittu taloustieteilijä James Heckman on osoittanut, että vanhemmuuden ja varhaisen hoivan vahvistaminen on yhteiskunnalle yksi tuottavimmista investoinneista.

Vahva perhepolitiikka on välttämätön kumppani talousuudistuksille. Ilman tätä inhimillistä perustaa ei ole kestävää talouskasvua: hoiva on tuottavaa työtä, jonka päälle muu toimeliaisuus rakentuu. Hoivan arvo on mitattava hyvinvoinnin, inhimillisen pääoman ja integraation mittareilla, ja se on ymmärrettävä osana kestävää taloutta ja hyvää elämää.

Roberta Fabritius

Lapsiperheiden Etujärjestön hallituksen jäsen, FEFAF:n (European Federation of Parents and Carers at Home) varapresidentti