Pääministeri Petteri Orpon hallitus on ilmoittanut parantavansa vaelluskalojen elinoloja ennallistamalla virtavesiä. Tämä on erittäin kannatettavaa. Tärkeää olisi yhtenäinen linja valtion taholta.
Vesienhoidon EU:n laajuisena tavoitteena on saattaa vesistöt hyvään tilaan vuoteen 2027 mennessä. Ely-keskusten kalaviranomaiset ovatkin laittaneet vireille vesivoimaloiden kalatalousvelvoitteiden muutoshakemuksia, tavoitteena vaelluskalojen reittien avaaminen.
Kemijoella, Iijoella ja Kymijoella prosessi on käynnissä. Hakemusten käsittely on viivästynyt ja kestänyt Kemi- ja Iijoen osalta Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa jo yli kuusi vuotta.
Samalla kun vesivoiman luontohaittojen korjaamista lykätään, etusijamenettelyä ja nopeaa lupakäsittelyä sovelletaan vesistöjen tilaa heikentäviin kaivos- ja vesivoimahankkeisiin.
Voimayhtiöt ovat pääsääntöisesti voimakkaasti vastustaneet kalatalousvelvoitteiden muutoksia ja sen sijaan edistäneet omia vapaaehtoisuuteen perustuvia hankkeita, joissa myös haitan kärsijöitä, kuten jokivarren kuntia ja valtiota on kutsuttu luontohaittojen korjaamisen rahoittajiksi.
Viranomaispäätökset tarvitaan, jotta saadaan oikeudenmukainen ja yleisen edun näkökulmasta kestävä ratkaisu. Tätä valtiohallinnossa tulee edistää yhtenä rintamana. Voimayhtiöiden omissa vapaaehtoishankkeissa ei voida asettaa kalatien toimivuuden varmistavia lupaehtoja, kuten vaatimusta riittävästä veden virtaamasta.
Valtionyhtiö Kemijoki Oy tavoittelee kuitenkin valtion taloudellista tukea vesivoiman lisärakentamiseksi Kemijoen keskijuoksun viimeisten vapaiden koskien paikalle Sierilään ja suunnittelee myös pumppuvoimaloiden rakentamista.
Vesivoimala vaarantaisi useiden uhanalaisten lajien elinympäristöt ja hävittäisi Rovaniemen seudun parhaat perhokalastuskohteet. Se olisi kuolinisku alueella eläville siioille, taimenille, harjuksille ja jokihelmisimpukoille. Sierilän kosket ovat tärkeitä myös ihmisille, heitä tulee Kemijoella kuunnella.
Rakennettujen jokien ekologisen tilan parantaminen on nyt ensisijaista, ei vesivoiman lisärakentaminen. Suomen sitoumus luontokadon pysäyttämisestä koskee myös vesivoimatuotantoa, joka on maailmanlaajuisesti ympäristölle tuhoisin uusiutuva energiamuoto.
Kemijoki Oy:n puoliksi omistaman Voimalohi Oy:n strategia lupaa laittaa vaelluskalojen hyvinvoinnin etusijalle. Sen voi aloittaa hylkäämällä Sierilä-aikeet ja avaamalla äärimmäisen uhanalaiselle järvilohelle vaellusreitit Lieksanjoella, jossa esteenä on kaksi Kemijoki Oy:n vesivoimalaitosta.
Kemijoki Oy ja sen omistajat, Suomen valtio etunenässä, ovat paljon vartijoina. Maan hallituksella ja valtion omistajaohjauksella on nyt näytön paikka.
Haluaako hallitus ja Suomen valtio aidosti pysäyttää luontokadon ja edistää virtavesien ja vaelluskalojen elpymistä, jota suuri joukko suomalaisia on jo kohtuuttoman monta vuosikymmentä odottanut?
Hanna Halmeenpää
hallituksen puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto
Jari Luukkonen
suojelujohtaja, WWF Suomi
Olli Saari
toiminnanjohtaja, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö