Vaasan asuntomessut kesällä 2008.
Koteja meille kaikille ja ekologisuus ovat Vaasan asuntomessujen teemat.
Tavalliseen tapaan heinäkuun puolesta kuukauden elokuulle jatkuvat messut pyrkivät esittelemään koteja erilaisille ihmisille erilaisiin elämäntilanteisiin ja vaihtuviin tarpeisiin.
Messualue sijoittuu Suvilahden rannalle merelliseen ympäristöön. Asuntojakaumaltaan moninainen messurakentaminen täydentää 1960-1970 -luvuilla toteutettua ja viime vuosina taantunutta Suvilahden kaupunginosaa.
Kaupunki on kolmen kilometrin päässä ja meriluonto lähellä. Ekologisuutta alueella toteutetaan esimerkiksi uusilla paikallisilla sähkön ja lämmön tuottamisen mahdollisuuksilla.
Asuntomessualueen asukkaat saavat mahdollisuuden hankkia taloonsa sähköä ja lämpöä, joka tuotetaan samalla alueella. Kyse on siis alueellisesta energiaomavaraisuudesta.
Messualueella on polttokennolla ja mikroturbiineilla varustettu voimalarakennus, joka hyödyntää lähellä olevalta maisemoidulta kaatopaikalta saatavaa biokaasua. Kaasusta tuotetaan sekä sähköä että lämpöä.
Laitoksen tuottama sähkö riittää messujen pientaloille. Lämpö menee messualueen kerrostaloille ja pientalojen lämpö otetaan meren pohjasta, jonka sedimenttiin on huomattu varastoituvan paljon auringon säteilyenergiaa.
Lämpö kerätään keskitetysti lähes kahdeksan kilometriä pitkän putkiston avulla. Samasta putkistosta otetaan taloissa kesällä tarvittava viilennys.
Omakotitaloja messuilla esitellään 19. Ne sijoittuvat lähelle merta puolikaaren muotoisen Liito-oravankadun varrelle.
Vaasassa on ainakin hiukan palattu takaisin sinne, mistä Oulun vuoden 2005 asuntomessujen myötä irtaannuttiin. Talotoimittajat ovat vahvasti mukana ja ensi kesän messuilta löytää esimerkiksi kolmen suurimman puutalotoimittajan, eli Kastellin, Finndomon ja Jukan talot.
Talon messuille toimittaa niin oulunsalolainen Design-Talo kuin Mammuttihirsikin Ylikiimingistä. Hirsitalotoimittajia messuilla on muitakin. Liito-oravankadun kaarelta löytyy myös sekä erilaisin rakentein toteutettuja kivitaloja että yksi täystiilitalokin.
Suunnittelijoina pientaloissa on paljolti käytetty paikallista ja alueellista osaamista, mikä tuntuu hyvin järkevältä.
Omakotialueen tontit ovat 700 neliömetrin kokoisia, eli pienehköjä niille tuleville suurehkoille taloille, joille asemakaava antaa rakennusoikeutta 250 neliömetriä. Lisäksi kaava sallii 50 neliön talousrakennuksen rakentamisen.
Kadunvarret ovat tiiviit ja talojen tyylikirjo varsin laaja, mikä ei kovin hyvältä kuulosta. Vaasassa toistuneekin aiempien messujen omakotialueiden sekavahko yleisilme.
Majavapolun varrella on kuudella tontilla yhtiömuotoisia pientaloja siinä määrin, että merenpohjaputkistoilla lämmitettäviä pientaloja on alueella yhteensä yli 40.
Vaasan asuntomessuilla esiteltävä energiatuotannon paikallisuus on varsin kiinnostava avaus. Energiapainotus kytkee messut myös nykyään kiihkeänä käyvään ilmastonmuutoskeskusteluun.
Messutalot sijoittuvat meren rannalle ja myös melko matalalle. Jos merenpinta nousee, kuten ainakin pessimistisimmissä arvioissa on ennakoitu, messualueella asutaan merenpinnan alapuolella jo ennen vuosisatamme loppua.