Presidenttipeliä on tasavallan presidentti Tarja Halosen mukaan pelattu hänen virkakautensa alusta eli vuodesta 2000 lähtien. "Sen voi kyllä nähdä mediaa katsomalla."
"Vaalit ovat kuitenkin vaalit, ja niissä valitaan tietyt ihmiset. Kaiken lisäksi kansa on ihan tyytyväinen (presidenttiin). Jos olisin ajanut vain tiettyjä asioita, kai kansalaiset olisivat turhautuneita", Halonen sanoo.
Median kannattaisi hänen mukaansa joskus yhdistää asiat niin, että niissä näkyisi Suomi. "Ei median tarvitse sääliä poliitikkoja, mutta Suomi pitää ottaa huomioon."
Presidentin mukaan Suomen esiintyminen EU:ssa muita leveämmällä rintamalla nähdään muualla Suomen etuna, mutta kotimaassa jauhetaan kahden lautasen ongelmaa. Viimeksi tämä nousi esiin Prahan huippukokouksen yhteydessä. Väitettiin, että Suomi jäi ilman puheenvuoroa, kun sekä presidentti Tarja Halonen että pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) halusivat päästä puhumaan.
"Ei ollut kyse siitä. Oli tietyt teemat, joiden mukaan olisi toimittu."
"On vähän ikävää, että kaikki se työ, mitä tehdään Suomen profiilin nostamiseksi, on julkisuudessa esillä myönteisesti tai kielteisesti sekä vaieten vain sen mukaan hyödyttääkö se kotimaista keskustelua."
"Kyllä minulle pikkuisen tuli suru puseroon, että Istanbulissakin, jossa oli esillä tärkeä kulttuurien kohtaaminen ja paikalla myös USA:n presidentti Barack Obama, media oli saanut ohjeet - kuten näkyi - kysyä vain kotimaisia kysymyksiä. Toinen kysymys oli, miksi matkustatte niin paljon."
"Toisaalta pitäisi olla paljon esillä ja saada Suomelle vaikuttamismahdollisuuksia, mutta sitten on aina se tunne, että taas on väärin sammutettu tai väärät sammuttajat liikkeellä."
"On yks´ hailee ulkomaalaisten kannalta, onko Suomesta mukana tämä tai tuo. Se ei kuitenkaan ole yks´ hailee, jos ihmisillä on hyvät suhteet ja he pystyvät luomaan niitä. Tämä kannattaisi käyttää hyväksi, oli sitten presidentti, pääministeri, ministeri tai vaikkapa balettitanssija."
Toinen viime aikojen kestoaihe on ollut Nato. Sen, ettei Suomi ole Natossa, sanotaan vaikuttavan milloin mihinkin, myös Suomen ja Yhdysvaltain suhteisiin.
"Kyllä se varmaan vaikuttaa, mutta se vaikuttaa joka suuntaan", Halonen sanoo.
"Parempaa porukkaa kuin EU:n liittoutumattomat maat - Suomi, Ruotsi, Irlanti ja Itävalta - saa hakea. Sen ovat sanoneet minulle myös herra Bush ja Naton pääsihteeri: Suomi on loistava kumppani. Joka muuta supsuttaa, puhuu omaan pussiinsa", Halonen napauttaa terävästi.
Presidentti alleviivaa, että Suomelle tie Natoon on kunnossa, mikäli haluamme liittyä jäseneksi.
"Näyttäkää minulle maat, jotka olisivat yleisemmin hyväksyttyjä kuin EU:n neljä liittoutumatonta maata. Mutta ainoastaan Suomi on se maa, jossa media jatkuvasti on sitä mieltä, että tämä on hankalaa. Mitä se kertoo? Se voi kertoa siitä, että meillä itsellämme tai ainakin osalla on toisenlainen sielunelämä. Muut ovat ylpeitä tilanteesta."
Presidentti Tarja Halonen toistaa erittäin pontevasti aiemman varoituksensa:
"Olen varoittanut aina siitä, että Suomea ei pidä pitää entisenä Neuvostoliiton osana tai entisenä kommunistisena maana. Sitä me emme ole. Meidän yhdistämisemme tällaisiin maihin on historiallisesti väärin eikä tule tuottamaan tulosta."
Halonen lisää, etteivät hänen edellä kuvaamansa maat liittyneet Natoon siksi, että niillä olisi huolena maailmanrauhan puolustaminen, vaan ensisijaisesti oman puolustusasemansa vuoksi.
"Suomi on Venäjän vieressä oleva EU-maa, jolla on kansainvälinen yhteistyökyky ja -halu. Pitäisi uskoa, että meillä on asiat ihan yhtä hyvin kuin jollakin muulla, mutta jostain syystä meillä puetaan asiat aivan ihmeelliseen kaapuun", presidentti paheksuu.