Suomen alue- ja kuntavaaleissa vain joka toinen 4,3 miljoonasta äänioikeutetusta kävi äänestämässä. Äänestysaktiivisuus on jatkuvasti laskenut, vaikka yhä useammalla on niin halutessaan käytettävissä kaikki mahdollinen tieto päättäjien tekemisistä ja tekosuunnitelmista. Kiitos somen.
Populistipuolueiden ehdokkaille annetaan ääniä silloin, kun asiat itse kunkin kohdalla ovat jotensakin mallillaan – tai ainakin lähellä sitä. Nyt kun suurta väkimäärää jo ennestään huono-osaisia suomalaisia pannaan elämässään entistä tiukemmalle, nämä populistipuolueita parempina päivinä äänestäneet jäävät vaalipäivänä kotiin. Heitä ei kiinnosta lainkaan, miten toisille huono-osaisille käy.
Suomalainen yhteiskunta jakaantuu koko ajan enemmän ja enemmän erilaisiin ihmisryhmiin, joiden keskinäinen asiallinen ja yhteisvastuullinen keskustelu ei näy ainakaan eduskunnan ilkeämielisissä keskusteluissa. Suomalaisten yhteisvastuu näyttää jäävän yhä pienemmän osan vastuulle.
Vappuna Oulussa kadunvarren väki suorastaan tyytyväisenä totesi, että vasemmiston vappumarssilla oli vuosikausiin verrattuna huomattavan paljon ihmisiä, paljon kerrotun mukaan ensikertalaisia ja huomattavan paljon nuoria ihmisiä lapsia mukanaan. En pidä sanasta mielenosoitus, mutta mielipiteen esittäminen oikean asian puolesta on upea asia ja tätä toteutettiin asiallisesti Oulussa Vappuna.
Äskettäin pidettiin Australiassa parlamenttivaalit. Siellä vaalivelvollisuus on ollut voimassa yli sata vuotta. Joissakin diktatuureissa on kokeiltu vaalipakkoa – kauniimmin sanottua äänestämisvelvollisuutta. Se on järjestelmä, jossa äänestysikäiset kansalaiset ovat velvoitettuja äänestämään vaaleissa.
Järjestelmää puolustellaan muun muassa siten, että se takaa korkeat äänestysprosentit ja turvaa demokratian toteutumisen. Diktatuureissa vaalipakko on varmistanut – tietenkin – diktaattoripuolueen voiton.
Belgiassa on vaalivelvollisuus ollut vuodesta 1894. Monissa vaaleissa on yhdeksän kymmenestä äänestänyt. Aikaisempina vuosina ensikertalaista "laiskan vaalikarjan jäsentä" on sakotettu 40–80 euron sakolla ja uusijaa 80–200 euron sakolla.
Tuomarilaitoksella on perustellusta syystä oikeus armahtaa sakosta. Viimeaikaisissa vaaleissa sakkoja on rapsautettu aikaisempaa vähemmän, en tiedä miksi.
Suomessa olisi alue- ja kuntavaalien tietojen perusteella noin 2,2 miljoonaa äänioikeutettua ihmistä, joita ei nyt kiinnosta yhteiskunta tai millainen siitä tulisi kehittää. He mieluummin odottavat heille tarjottavia ihanuuksia.
Jos halutaan ottaa heidät mukaan todelliseen päätöksentekoon, pitäisi perustuslakiin – luultavasti – sisällyttää vaalivelvollisuutta täsmentävät säännökset.
On aivan turha kuvitella, että tämä nyt äänestämätön suomalainen kaikesta itse selviävä joukko kävelisi uurnille "päättäjien myötätunnosta". Ainoa tapa saada kaikki suomalaiset ottamaan osaa Suomen kaikkiin asioihin on vaalivelvollisuus ja siihen "pakottaminen".
Vaalisakon sijaan voitaisiin nimetä valtiolle perittävä maksu, vaikkapa nimellä demokratiaeuro tai demokratiamaksu. Se voisi olla aluksi ensikertalaiselle sata euroa. Siitä valtio olisi saanut alue- ja kuntavaaleissa 215 miljoonaa euroa.
Jos tällä saataisiin laiskuun laskuun, niin että äänestysprosentti olisi 75 prosenttia, valtion tulot olisivat vaalivuonna noin 27 miljoonaa euroa.
Matematiikan takana pitää aina olla asiakehys. Tässä se on. On harvainvaltaa eikä demokratiaa, jos vain nipin napin enemmistö päättää asioistamme. Tästäpä olisi mielenkiintoista keskustella.
Olavi Keinänen
FM, Kempele