Oulu

Puheenaihe: Tarvitaanko Ouluun lisää korkeita rakennuksia? Asiantuntijat perääväät malttia, harkintaa ja hyvää ark­ki­teh­tuu­ria

Korkeaa rakentamista halutaan Ouluun maltilla. Se tiivistäisi keskustan rakennetta ja lisäisi urbaanisuutta. Rotuaari, Kirkkokatu, Oulun keskusta, kaupunkimiljöö. KUVA: Jarmo Kontiainen
Oulu 22.9.2019 8:00 | Päivitetty 22.9.2019 8:31
Erkki Hujanen

Sunnuntain lehdessä Kalevan kokoama Sunnuntaikäräjät-raati ottaa kantaa korkeaan rakentamiseen Oulussa.

Oulun keskustan elinvoimaisuutta halutaan lisätä nykyistä korkeammalla rakentamisella. Parhaillaan Oulussa puretaan vanhoja rakennuksia ja tehdään uutta. Korkeita kerrostaloja kaavaillaan muun muassa Vaaran alueelle sekä myös torinrantaan.

Millaista rakentamista Oulun keskustaan kaivattaisiin? Ja jos Ouluun rakennetaan nykyistä enemmän korkeita kerrostaloja, mihin niitä pitäisi erityisesti tehdä?

Raadin ratkaisu äänin 4-1: Kyllä tarvitaan lisää korkeita rakennuksia.


Meritulli-Heinäpään asukasyhdistyksen sekä Oulun Tieto ry:n puheenjohtaja Jukka Korvela huomauttaa, että Oulu häviää ydinkeskustan koossa pienemmille kaupungeille Suomessa. Kokoa voisi kasvattaa ylöspäin.

– Oulun ympäristö on aakeeta laakeeta. Ruskotunturia ei oikein viitsi laskea, kun se ei edes näy mistään suunnasta.

Jukka Korvela noudattaisi korkeassa rakentamisessa kaavaa "nousee keskelle ja laskee laidoille".

– Toistaiseksi Oulun uudet tornit ovat hujan hajan siellä täällä. Toriranta voi olla matala, jotta jokisuisto näkyy, ja se on muutenkin hyvä vanhan ajan symboli ja kertoo meidän historiasta. Myös Kuusiluoto tulee säilyttää. Jokisuiston pohjoispuolella on rakennettu järkevästi matalat rakennukset lähelle vettä ja portaittain nousevat rakennukset näyttävät tyylikkäiltä. Samalla jokisuisto näkyy useammalle asujalle kotiin sisälle.

Jukka Korvela lisäisi korkeita rakennuksia maltilla ja siten ettei Valkean torni jäisi korkeimmaksi.

– Vaaran ja Vanhatullin alueelle sopii useita 12–16-kerroksisia ja ihan keskimmäiset voisivat olla 20–24 kerrosta. Ei kuitenkaan vierekkäin, sillä valon täytyy päästä katutasoon. Tampereen tornihotellista saisi ideaa. Kahvilakerros ylimmäksi ja tietysti sauna katolla ja uima-allas kesällä, koska suomalaiset rakastavat saunaa ja se on hyvä myös kansainvälisen näkyvyyden kannalta.

Korvela mielestä korkeiden rakennusten pitää näyttää kauniilta ja komeilta.

– Värien kanssa olisin varovainen. Klassiset ajattomat värit ja julkisivujen materiaalin tulee olla myös kestävää ja kaunista. Toisaalta hienoa jos osaa käyttää pieniin yksityiskohtiin voimakkaampia värejä.

Oulun kaupungin kulttuuriperintötyön johtajan Pasi Kovalaisen mielestä Oulun kaupungin vanhassa keskustassa on vähän sopivia korkean rakentamisen paikkoja, eikä niitä pitäisi ainakaan sinne rakentaa.

– Muutamia korkean rakentamisen paikkoja on jo kaavoitettu Pokkiselle, mutta niille ei ilmeisesti ole ollut kysyntää, kun maisema ei ole muuttunut. Korkeita rakennuksia on noussut radanvarteen ja nyt asemanseudulle.

Kovalaisen mielestä radan toisella puolella Raksilassa olisi sopivaa tilaa korkealle rakentamiselle. Myös Heinäpäässä ainakin Hollihaassa ja Leverissä olisi mahdollisuus korkeampaan rakentamiseen.

Arkkitehtuurin professori Janne Pihlajaniemi Oulun yliopistosta toteaa, että korkeaa rakentamista tarvitaan maltillisesti, koska "sille tielle on jo lähdetty". Hänen mukaansa korkeampi rakentaminen tiivistää keskustarakennetta ja lisää urbaanisuutta.

– Korkeiden rakennusten arkkitehtuuriin tulee kiinnittää enemmän huomiota, koska ne hallitsevat kaupunkikuvaa paljon laajemmalta alueelta kuin matalat rakennukset. Korkeaan rakentamiseen sopivat paikat vaativat myös harkintaa. Uuden rakennuksen pitäisi aina luoda entistä parempaa, kauniimpaa ja kiinnostavampaa ympäristöä, Pihlajaniemi sanoo.

Oulun kaupunkiarkkitehti Janne Rajalan mielestä Oulun keskustan kehittäminen elinvoimaisemmaksi, viihtyisämmäksi sekä palveluiltaan monipuolisemmaksi edellyttää hallittua uudistamista, täydentämistä ja tiivistämistä, jossa korkeilla maamerkkirakennuksilla on oma kaupunkikuvallinen roolinsa ja paikkansa.

– Parhaimmillaan muuta rakennuskantaa korkeammat, sopivan korkuiset tornitalot ovat erinomaisia paikan ja koko kaupungin tunnuksia, kun ne sijoitetaan kaupunki- ja korttelirakenteessa niille soveltuville paikoille. Kadun päätteenä, aukion dominanttina tai alueen reunaan sijoitettuna ne saavat tilaa hengittää. Korkea rakennus on aina poikkeuksellisen vaativa suunnittelu- ja rakennushanke arkkitehtonisesti, teknisesti ja kaupunkikuvallisesti.

Arkkitehti Jukka Laaksonen Arkkitehtitoimisto Laatio Oy:stä kuvaa Oulun keskustaa aneemiseksi, mikä muuttuisi, jos keskustaan saadaan lisää työpaikkoja, palveluja ja ennen kaikkea asukkaita.

– Kestävän kehityksen mukaista olisi, että mahdollisimman harva tarvitsisi päivittäin autoa, joten keskustamaista asumista tulisi suosia.

Jukka Laaksosen mielestä keskusta on nyt puristuksissa rannan ja radan välissä, joten luonteva laajenemissuunta on ylös.

– Korkeat rakennukset luovat tiivistä kaupunkia, joten ne kuuluvat keskustaan. Korkeat rakennukset ovat parhaimmillaan siellä missä on niihin on näkymiä. Laanaojan puistovyöhyke on meidän keskuspuistomme. Kaikki nykyiset korkeammat rakennukset sijaitsevat sen reunalla. Sitä periaatetta voi hyvin jatkaa, Laaksonen mainitsee.

Mitä mieltä olet korkeista kerrostaloista Oulussa? Tarvitaanko Ouluun lisää korkeaa rakentamista? Mihin korkeat talo sopisivat, mutta mihin eivät? Vastaa kommentoimalla tätä juttua.

Lue myös: Hyvä korkean rakentamisen linjaus vai täydellinen tyrmäys keskustan elinvoimalle? – Oulun valtuustoryhmien enemmistö kannattaa keskustan korkeuden suitsimista

Lue myös: Esitys korkean rakentamisen periaatteista Oulun keskustassa sai osakseen kovaa kritiikkiä – poistettiin kaupungin yhdyskuntalautakunnan tiistain kokouksen esityslistalta

Mitä mieltä olet Oulun korkeasta rakentamisesta? Voit kertoa mielipiteesi jutun alla olevassa kommenttiosiossa tai Kalevan Facebook-sivulla!

MAINOS

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (153)

On se hyvä, ettei Oulussa ole Temppeliaukion kirkkoa, jouduttaisiin kaikki rakennukset rakentamaan maan alle!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Helposti vain asuntokontteja useita kerroksia päällekkäin ja tulee halvalla hyvää ja kun uusi purku- hävitysvimma iskee, niin ei olisi vaikeuksia katukuvaa samaan paikkaan muokata konttirakennuksilla uudestaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä Oulun kokoiseen kaupunkiin riittäisi, jos kaikki rakennukset keskustassa olisivat edes esim. 5-6 kerroksisia, mutta nyt siitä tulee sellainen, että 1-3 kerroksisten seassa on muutama 15 kerroksinen torni. Erittäin sekava ja epämiellyttävä kaupunkimaisema.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei tojellakkaan tarvita mitään torneja. Tuomiokirkon torni on ainut torni jota keskustasa tarvitaan. Tuomiokirkko palvelee kaikkia, tornit ovat vain ökyjen ostettavissa.
Vouhotus saisi loppua ennku nämä tornikouhottajat hoksaavat, että kirkko on liian hyvällä ja keskeisellä paikalla.
Ja mitä siitä seuraa, no kirkko muuttakoot perähikiälle. Lyyän kaks kärpästä yhellä iskulla, päästään kirkon tornista ja ökyjen torni saa paraatipaikan. No tämä on vain pelkkä skenaario, mutta kun näitä tornikouhottajajia päästetään päättämään, voi tapahtua mitä tahasa !!!
Ja saahaan tavallinen kansa pois keskustasta, eliitin tieltä pois. Samoin turistit.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vaikuttaa siltä, että korkea rakentaminen koetaan useimmissa kommenteissa kaupunkikehityksen hierarkian ylimpänä tunnusmerkkinä. Ei oikein tunnu uskottavilta Oulun horisonttiin nämä selitykset. Miksi Valkea töröttää outona, lähinnä itä- berliiniläisen arkkitehtuurin tyyliin rakennettuna esikuvana? Ei vakuuta myöskään radan varrelle syntyneet korkeat rakennukset; kylmän, tylsän ja tyylittömän oloisia. En jaksa uskoa, että noissa pienissä asunnoissa viihtyy joku vuosikymmeniä. Maisematkaan eivät alimmissa kerroksessa ole hääppösiä, valon määrästä puhumattakaan.

Koko ajan puhutaan vain keskustan uudesta valovoimasta, joka tulisi korkeiden rakennusten myötä. En usko siihen lainkaan. Mitkä tutkimukset tällaista yksipuolista näkemystä puoltavat? Jos kaivataan keskustan tiivistämistä ja samalla viihtyisyyttä, pitäisi uusia kaavoituksen peruspalikoita eli luoda todellisten isojen kaupunkien mallin mukaisia umpikortteleita. Oulussa kaavoitetaan ja rakennetaan yksittäisiä töröttäjiä, erillisiä rakennuksia, vaikka puhutaan suurella suulla koko ajan maa-alan tehokkaasta käytöstä. Sitähän kaavoitus ei näytä olevan. Kaupunkikuvan positiivinen kehittäminen syntyy umpikorttelien rakentamisella, jolloin miellyttävin kerroskorkeus on 7-8 kerrosta. Siitä lähtee ekologisen, viihtyisän ja arkkitehtuuriltaan elävän kaupungin malli. Nämä hajakorttelit Oulussa ovat kuin jostakin nukkumalähiöistä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jos Etu-Lyöttyyn olisi otettu mallia vaikkapa Tukholmasta ja rakennettu viihtyisiä umpikortteleita, keskustalta tuntuva kaupunkialue olisi nyt laajempi. Oulussa sen sijaan tuodaan lähiörakentamista keskustaan. Rakennuttajathan siinä pääsevät vähällä, mutta kaupungin rakentamista ohjastava panos jää kuvaannolliseksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Etu-Lyötyn lisäksi Myllytulli on toinen alue johon keskusta olisi voinut laajentua, vaan kun ei osata. Lähiömäisesti rakennetaan oulussa ydinkeskustaa, täysin hölmöm hommaa, Myllytullikin on vain kivenheiton päässä Tuomiokirkosta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mielenkiintoa pitäisi herättää se että vasta kun tervatolppa oli saatu läpi niin ruvettiin korkeuksia rajoittamaan. Oli ehditty luvata ”Maanerkki” Vänmannin saareen ja sitten ihan yliopistolta asti toivottiin rajoituksia. BTW teatterin hallituksen pj arkkitehtimies oli torialueen kehittämisen nokkamies ja järjesti suunnittelukilpailunkin, juuri sinne yliopistolle, jossa palkinnoille pääsivät vain ne suunnitelmat joissa oli tervatolppa teatterin ja kirjaston vieressä. Ihan kovan luokan virkamies häipyi raadista samantien. Ihan oikiasti. Silimät auki. Ei se Oulu kehity noin. Tuo ensin itelle ja sitte vähän kaverillekin on jo nähty.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kuka määrää täällä Oulussa.
Kuka antoi luvan rakentaa Valkean noin korkeaksi.
Kuka antoi luvan sulkea yhden kadun normaalilta liikenteeltä
Kuka antoi luvan tehdä parkkihalli maan alle.
Kuka määräsi parkkihallien suuaukot keskelle katua vaikeuttamaan kulkua ja yrittäjien toimintaa.
Miksi nyt kysellään että mitä ootte mieltä eihän tähänkään asti oo kyselty mitään.
Saneltu on paremminkin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Oulu ei tarvitse korkeaa rakentamista. Jo toteutuneet korkeimmat asuinrakennukset ovat poikkeuksellisen rumia, jopa suoraan sanottuna halpiksen näköisiä. Voisi sanoa noiden ”tölkkien” ja ”pleksikansioiden” jopa halveksivan asukkaita ulkonäöllään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Onneksi Kalevan kommentoijilla ei ole loppupeleissä mitään valtaa tähän(kään) asiaan.

Kivisydän tuli, vaikka sitä(kin) täällä naama punaisena vastustettiin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ouluun tulisi saada korkeaa rakentamista kauttaaltaan, mutta etenkin keskustaan. Kunhan kaavoittaja on riittävän "edellä" että tontti ongelmaa ei muodostu, rakennusliikkeet kyllä tietävät meneekö kaupaksi kymmenen vai kaksikymmen kerroksinen tornitalo.
Kun pienemmälle alalalle saadaan enemmän asukkaita helpottaa se mm. logistisia palveluita. Terveydenhuollon, kaupan, joukkoliikenteen palvelut ovat paremmat kun käyttäjiä on isompi määrä pienemmällä alueella.
Kirkontornin rajaus rakentamiskorkeudesta on muisto historiasta, kuinka ylimystö hallitsee alamaisiaan.

Omakotitalo keskellä kaupunkia, joenvarresta ilman huutoetäisyydellä olevaa naapuria. Tämähän on se vihervassarin päiväuni omasta asumumisestaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tottakai pitää olla korkeampaa- Aivan hölmöläisten hommaa kaikki muu. Keskustaan tarvitaan ihmisiä. Ei se kaunis ole nytkään, joten ei sitä kauheasti voi pilata. Torinranta on tärkeä suojella, samoin Ainolan puisto. Toki Heinäpäässä on syytä olla kiva puistoalue ja Mannerheimin puisto. Muualle tarvitaan väkeä ja paljon. Se tarkoittaa korkeampaa ja tiiviimpää rakentamista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uuden rakennuksen pitäisi aina luoda entistä parempaa, kauniimpaa ja kiinnostavampaa ympäristöä, kuten arkkitehtuurin professori Janne Pihlajaniemi Oulun yliopistosta sanoo. Siksi minun mielestäni pitää keskittyä siihen, miten keskustasta saadaan viihtyisä. Esimerkiksi Helsingissä korkeiden rakennusten tekeminen on joillakin alueilla vähentänyt viihtyisyyttä. Oulun keskusta ei ole kovin viihtyisä nytkään. Rakennusten vaikutusta ympäristöön pitää sen vuoksi arvioida tarkkaan. Päätöksentekijänä pitää olla taho, joka vastaa kaupungin pitkän aikavälin kehityksestä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kaupungin pitää näyttää kaupungilta ja maaseutu maaseudulta. Ihminen voi vielä valita asuinpaikkansa. Stadi ja Lande.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Miksi tästä jappastaan kerran kolmessa kuukaudessa? Mitään kehittämistä ei ole tehty tähänkään mennessä eikä mitään tulla tekemäänkään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olenko ainoa, jonka mielestä on erikoista, että koko ajan vauhkotaan vain korkea vastaan matala aiheesta, mutta ei puhuta tässä yhteydessä korttelirakenteen tiivistämisestä. Matalallakin korttelirakenteella päästään samoihin tehokkuuksiin, kuin korkealla rakentamisella, joka vaatii tilaa ympärilleen.

Mielestäni tässä olisi vaihtoehto, jolla päästäisiin tavoitteeseen asukasmäärästä, mutta kenties hieman viihtyisämmin. Vai eikö tämä vain ole edes vaihtoehto. Näyttää ainakin toimivan tuolla maailmalla - kannattaa muuten käydä katsomassa

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Samaa mieltä. Vaikkei minulla ole mitään korkeitakaan rakennuksia vastaa mutta katkeamatta jatkuva tiivis ja matala kaupunki on mielestäni viihtyisä. Niin muuallakin euroopassa on kaupungit yleensä rakennettu. 4-8 kerroksisia taloja tasaisena mattona. Oulussa rautatieaseman ja keskustan välinen aulue on sellaista. Oulussa on rakennettu vähän sinne tänne ja alueiden väliin on jätetty "kaupungistumisenestokatkoja". Kyllä korkeitakin taloja tietysti saa olla. Kaupunkirakentamisessa mielestäni tärkeintä on talojen julkisivu ei korkeus. Siis katutason julkisivu. Ei ihmiset yleensä ylöspäin katsele. Eikä niitä "skylinejä" katsele kukaan myöskään. Ihmisen tamppaa katuja ja katselee vaakatasossa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (153)

Uutisvirta

18:00
Kuinka Oulun ensimmäisen kuvernöörin kahvipannu päätyi Kiiminkiin: Vasta tarina tekee esineestä erityisen Tilaajille
18:00
Toisen roska on toisen aarre Pohjois-Pohjanmaan museossa
17:39
Poliisi perustelee toimia Turkki-mielenosoituksessa sillä, että aiemmin rikottiin lähetystön ikkunat – Sisäministeri Ohisalo pyytää poliisilta selvitystä
16:52
Rattijuoppo ja useiden autojen sivupeilit hajottanut nuori mies työllistivät poliisia Kajaanissa
16:47
Kajaanilaismies hermostui ravintolassa ja kaatoi toisen miehen katuun, uhri sai sairaalahoitoa vaativia vammoja
16:36
Nelikymppinen mies uhkasi aseella kolmea muuta Kajaanissa – aseen poisottaminen johti käsirysyyn
16:15
Tallinkin Silja Europa -laivalta löytyi yöllä kaksi suomalaista kuollutta nuorta – Viron poliisi ei tällä hetkellä epäile rikosta
185
Hallitus haluaa velvoittaa kiinteistönomistajat hankkimaan lisää sähköautojen latauspisteitä – myös autottomat voivat joutua maksajiksi
38
Jalankulkijoille annettu syksyn ensimmäinen liukastumisvaroitus Oulussa, kulkuväylät voivat olla erittäin liukkaita
33
Puheenaihe: Ovatko varusmiesten yhteistuvat tarpeellisia?
30
Opetusministeri Li Andersson haluaa poistaa kotihoidon tuen yli 3-vuotiailta sisaruksilta – Käyttäisi miljoonat varhaiskasvatusmaksujen alentamiseen
19
Sadat tuhannet seniorit saavat kutsun influenssarokotetutkimukseen – "Tutkittavassa rokotteessa vaikuttavia aineita on nelinkertainen määrä"
17
Britannia pyysi EU:lta lykkäystä brexitille kirjeellä, jota Boris Johnson ei allekirjoittanut – Lähetti toisen kirjeen, jolla perui ensimmäisen
15
Haukiputaalle poliisin konttiputkaan viety henkilö sytytti putkassa tulipalon, palo laukaisi tilan sprinklerin

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Maataloustuet.

Jos haluamme pitää kotimaisen maataloustuotannon omavaraisena, tarvitsevat maanviljelijät maataloustukea. Maanviljelijöi... Lue lisää...
Realismia

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

19.10.

Fingerpori

19.10.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image