Oulu

Kun­nia­toh­to­rik­si promovoitava Pentti Leppänen on huolissaan, kun yritykset eivät halua rahoittaa tutkimusta – katso Oulun yliopiston kaikki uudet kun­nia­toh­to­rit

Matkapuhelintekniikan merkittävänä kehittäjänä tunnettu Pentti Leppänen on huolissaan siitä, että yritykset rahoittavat tutkimusta entistä vähemmän. KUVA: Pekka Peura
Oulu 24.1.2020 7:26 | Päivitetty 24.1.2020 7:29
Anssi Väisänen

Pentti Leppäsen mielenkiinto radiotekniikkaan virisi nuoruusvuosina, kun hän lukiolaispoikana hoiti kesätyönään Sodankylän geofysiikan observatorion ionosfäärilaitteistoa.

– Enpä olisi uskonut, että radioaalloista tulee elämänura, Leppänen, 73, naurahtaa.

Omien sanojensa mukaan Leppänen ”pakotettiin” eläkkeelle Oulun yliopiston radioliikennetekniikan professorin virasta 68-vuotiaana.

Eläkepäivät ovat suhteellinen käsite: Leppänen konsultoi edelleen Oulun yliopiston Jokohamaan Japaniin vuonna 2012 perustettua CWC-Nippon tutkimusyksikköä ja muun muassa Puolustusvoimia.

Pentti Leppänen ja hänen poikansa osallistuvat toukokuussa samaan tohtoripromootioon. Teemu Leppänen on väitellyt tietotekniikan tekoälymenetelmistä, isä-Pentti saa kunniatohtorin arvon.

– Kyseessä on ensimmäinen samalla kertaa samasta tiedekunnasta promovoitava isä–poika-pari Oulun yliopistossa.

Rahahanat ovat tiukalla

Emeritusprofessori on pahoillaan, että yritysten saaminen tutkimustoimintaan on vielä heikompaa kuin hänen aikanaan.

– Tutkimusrahoitus on keskitetty Opetusministeriöön. Rahoittajana on myös Business Finland eli entinen Tekes, mutta rahoituksesta kilpailevia tutkimuslaitoksia on Suomessa yhä enemmän. Rahahanat ovat hyvin tiukalla.

Pentti Leppäsen mukaan tutkimusrahoituksen saaminen on vähän tuurista kiinni.

– Jos onnistuu saamaan yrityksen mukaan, silloin voi saada myös yliopistorahoitusta. Tällöin tutkimuksella on käsin kosketeltava päämäärä, joten tavoite ei ole kymmenien vuosien päässä..

Leppänen on saanut kunniaa ennakkoluulottomasta toiminnastaan tiedemaailmassa.

– Halusin ja haluan yhä, että teoreettiseen tutkimukseen otetaan yrityksiä mukaan ja opetetaan yrityksiä tekemään uusia tuotteita. Näin tehtiin Nokiankin kanssa. Yrityksellä pitää olla selkeä bisnessuunnitelma.

– 1988 sain Juha Hulkon uskomaan, että CDMA (radiotien kanavointitekniikka) on tulevaisuutta. Näin Elektrobit tuli kehitystyöhön tuntuvalla rahasummalla, eikä millään 10 000 silloisen markan ”kahvikerhorahalla”.

Nykyinen Bittium on erittäin vahva Puolustusvoimien yhteistyökumppani.

– Olemme kasvattaneet firman siihen, Leppänen sanoo ylpeänä.

Professorina Pentti Leppänen sai vapaat kädet suunnitella radio- ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelman ajanmukaiseksi ajanjaksolla 1980–2000. Hän teki sen kolme kertaa.

Matkapuhelintekniikan uranuurtana

Diplomityössään Leppänen suunnitteli suomalaisen ionosondin, radioaaltoja ionosfäärissä mittaavan laitteen, joka käytti moderneja menetelmiä. Leppänen kuuluu nykyaikaisen matkapuhelintekniikan uranuurtajiin.

Useiden käyttäjien samanaikainen saman leveän taajuuskaistan käyttö oli Leppäsen mukaan 1970-luvulla suuri salaisuus.

– Tähän liittyvä tutka- ja tiedonsiirtotekniikka innostivat kokeilemaan näitä. 1972 amerikkalaiset vapauttivat tämän tekniikan, jota käytettiin muun muassa EISCAT-sirontatutkassa.

Hajaspektritekniikassa koodataan radiotaajuuteen lähetettävä viesti valesatunnaisilla koodeilla, jotka vain vastaanottajalla on tiedossa.

– Yritin saada yrityksiä kiinnostumaan hajaspektritekniikasta, heikolla menestyksellä. Kun GSM-standardi tuli 1987, alkoivat kaikki matkapuhelinvalmistajat tutkia digitaalista datasiirtoa. Suomessa Mobira kiersi yliopistoja ja minullekin esitettiin, että voisimme tutkia tulevaisuuden matkaviestinpalveluja. Siinä oltaisiin vieläkin, jos olisimme siihen jääneet.

Juuri CDMA-tekniikka löi itsensä läpi.

Vuonna 1995 Leppäsen tutkimustyhmä sai Nokian kanssa valmiiksi salaisen koelaitteiston. EU-projektin kautta tämä 3G-tekniikka tuli standardiksi. Sitten alkoikin laitevalmistajien kilpajuoksu.

Japanilaiset innostuivat 4G:stä

Sitten puheenaiheeksi nousi 4G, seuraava sukupolvi.

– Tutkimusta rahoittivat Nokia ja moni muu. Japanilaiset innostuivat nopeammasta tiedonsiirrosta, jotta voitaisiin myydä puhelimen käyttäjille ”hupipalveluita”. 2000-luvun alussa saimme neuvotelluksi yhteistyösopimuksen kolmen teknologiakeskuksen (Oulu, Yokosuka ja Aalborg) välille ja aloimme tutkia, mitä 4G voisi olla.

Leppänen oli perustamassa Oulun yliopiston tietoliikennelaboratorion yhteyteen CWC-tutkimusyksikköä ja vaikutti ratkaisevasti CWC-Nippon -tutkimusyksikön perustamiseen.

– Koko ajan piti mennä rohkeasti maailmalle hakemaan yhteistyötä. Tekesin johtaja Hannu Järvinen oli edistyksellinen ja saimme nelivuotisen tutkimussopimuksen 1987. Pääsimme tekemään perustutkimusta, jotta voisimme auttaa Nokiaa ja Ilmavoimia. Suomen Akatemia heräsi asiaan vasta kymmenen vuotta myöhemmin.

Puolustusvoimien neuvonantaja

Koko Pentti Leppäsen uran ajan mukana pysyi yhteys Puolustusvoimien tarpeisiin.

– Siviilipuolella voidaan sopia, ettei taajuuksia häiritä. Sotilaspuolella vihollisen kanssa sopiminen on mahdotonta. Niinpä kehitimme sotilaskäyttöön suomalaisen teollisuuden kanssa johtamisjärjestelmän, jota oli vaikea häiritä ja jossa data liikkuu. Se oli ensimmäinen tietyllä tavalla 4G-järjestelmä, koska se muutti automaattisesti toimintamoodiaan.

Pelkän satelliittipaikannuksen varaan ei armeija voi jäädä.

– Satelliitti-gps on helppo lamauttaa kriisitilanteessa. Rakensimme siis merivoimien tukiasemiin perustuvan paikannusjärjestelmän. Tämän päivän tekniikka on jo tyystin erilaista, joten edellä ei kerrota sotasalaisuuksia. Puolustusvoimat tarvitsee uusiutuvia järjestelmiä.

Maasto-olosuhteisiin on kehitetty Leppäsen mukaan erilaisia paikallisverkkoja.

– Mutta kyllä valokuitukaapeli silti kannattaa maastoon vetää. Sitä vihollinen voi häiritä vain katkaisemalla kaapelin.

Oulun yliopisto vihkii 21 kunniatohtoria

Oulun yliopisto vihkii 21 uutta kunniatohtoria 22.–24. toukokuuta pidettävässä tohtoripromootiossaan. Kunniatohtoriksi vihkiminen on korkein huomionosoitus, jonka yliopisto voi osoittaa henkilölle.

Kunniatohtoreiksi on kutsuttu ihmisiä, jotka ovat kansainvälisesti ansioituneita Oulun yliopistossa edustettuina olevilla tieteenaloilla.

Monet kunniatohtoreista ovat tehneet merkittävää tutkimusyhteistyötä Oulun yliopiston tutkijoiden kanssa.

Lisäksi kunniatohtoreiksi on kutsuttu henkilöitä, jotka ovat muilla tavoin yhteiskunnallisesti ja Oulun yliopiston toiminnan kannalta merkittävästi ansioituneita.

Tunnetuimmat ovat Aarno Palotie, Risto Murto ja Helena Petäistö sekä joulukuussa Nobelin saanut Sir Peter Ratcliffe ja LinkedInin perustajiin kuuluva Reid Hoffman.

Kunniatohtorit tiedekunnittain

Biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunta: professori Mats Paulsson, professori Sir Peter Ratcliffe.

Humanistinen tiedekunta: rajavartija evp. Niilo Ilmari Mattus, (inarinsaameksi Uccpárnáá Vuoli Ilmar), toimittaja Helena Petäistö, professori (emerita) Sandra Thompson.

Kasvatustieteiden tiedekunta: professori Annette Scheunpflug.

Luonnontieteellinen tiedekunta: professori Jeremy B. Searle.

Lääketieteellinen tiedekunta: vanhempi neuvonantaja Liisa Hyssälä, professori John Joseph McGrath, professori Maiken Nedergaard, professori Aarno Palotie.

Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu: professori Eli Amir, professori Eva Liljeblom, toimitusjohtaja Risto Murto.

Teknillinen tiedekunta: professori (emeritus) Eero Eloranta, DI Tapani Mäkikyrö, professori, johtaja Paula Vanninen.

Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta: yrittäjä, sijoittaja Reid Hoffman, professori (emeritus) Pentti Leppänen, professori Henning Schulzrinne, professori Mauri Ylä-Kotola.

Juttua korjattu 24.1. kello 9.23. Sormus ei ole enää käytössä tohtorin arvomerkkinä.

Tohtoripromootio toukokuussa

  • Oulun yliopiston 11. tohtoripromootio järjestetään 22.-24. toukokuuta. Ensimmäinen järjestettiin vuonna 1972.
  • Lauantaina klo 15.30 on ohjelmassa Promootiokulkue Mannerheimin puistosta Tuomiokirkkoon.
  • Promootioon osallistuvien kunniatohtorien lisäksi mukaan toistaiseksi ilmoittautunut 152 tohtoria. Oulun yliopistosta valmistuneet tohtorit voivat ilmoittautua promootioon 31.1. mennessä.

Promootiolla on pitkät perinteet

Yliopistojen toiminnan vakiinnuttua 1200-luvulla alkoivat eri tilaisuuksissa järjestetyt seremoniat kehittyä loisteliaiksi näytelmiksi.

Suomeen perustettiin yliopisto vuonna 1640. Ensimmäinen Turun promootio järjestettiin kolmen vuoden kuluttua akatemian perustamisesta vuonna 1643 filosofisessa tiedekunnassa.

Promootio eri juhlallisuuksineen sisältää valtavan määrän seremoniallisuutta, symboliikkaa ja perinteitä.

Promootion tärkeimmät arvomerkit ovat miekka ja hattu. Tohtorinhattu on ikivanha vapauden symboli.

MAINOS

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (27)

Uutisointi ei muuten pidä paikkaansa: "Kyseessä on ensimmäinen samalla kertaa samasta tiedekunnasta promovoitava isä–poika-pari Oulun yliopistossa". Teknillinen tiedekunta, Oulun yliopisto - aiemmin on jo promovoitu isä-poika samasta tiedekunnasta - samanaikaisesti. Olisiko juttua syytä oikoa. Soitelkaa vaikka dekaanille jos ette muuten saa tarkistettua..

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Yhä useampi yritys on nykyään sillä linjalla että yhteiskunnan on annettava rahat lahjaksi että viitsivät niillä alentua tuotekehitykseen ja verot ovat pelkästään kiertämistä varten, koska yhteiskunnan ylläpito ei kuulu yrityksille eikä varsinkaan omistajille. Se on kommunistinen lähtökohta.

Yliopistojen onkin syytä keskittää yhteistyö ja tulosten luovuttaminen pääasiassa niille yrityksille jotka ovat valmiita omaan panostukseen joko rahan tai omistusosuuksien muodossa, koska yhteiskunnan rahat ovat sijoituksia, joille on saatava tuottoja muodossa tai toisessa - koko yhteiskuntamme hyödyksi, josta yrityksetkin syntyvät ja elävät.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

suomen ensimmöinen yliopisto, turun akatemia perustettiin 1640.
per brahe jajuhlakulkue tuttu koulun historian kirjoista ja tunneilta.
turun akatemia siirrettiin sitten autonomian aikana helsinkiin ja
tunnetaan nykyään helsingin yliopistona.

350v juhliessaan 1990, ei turkua maininnut missään, eikä ketään kutsuttu...

turun silloiset kolme yliopistoa järjestivätkin omat juhlallisuudet.
enää on kaksi yliopistoa turussa - åbo akademi ja turun yliopisto, noin 100v kumpikin.
turun kauppakorkeakoulu liitettiin uuden lain myötä yliopistoon.
(tiedekorkeakoulut ovat yliopistoja, mutta koska eivät ole monialaisia,
niin nimenä ei ole yliopisto, vaan kauppakorkeakoulu, teknillinen korkeakoulu)
abo.fi ja utu.fi

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Teoreettisena laitoksena yliopisto teorioi ja unelmoi omissa maailmoissaan. Se ei kiinnosta yrityksiä. OAMKn taso ja käytännön osaaminen ovat puolestaan niin surkeita ettei sen tutkimukselliset tulokset käytännöstä hyödytä yhtään ketään. Raha vain palaa ihan hukkaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pentti Leppänen on ansioitunut vaativissa tieteellisissä tutkimus- ja kehitystyötehtävissä. Oulun yliopiston kunniatohtoriksi promovoitava Leppäsen työn tulokset vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen. Onnea !

Toivottavasti yrittäjät ymmärtävät tutkimus- ja kehitystyön tärkeyden menestystekijänä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hienoa, että Leppänen sai viimein tohtorin arvon - jopa kunniatohtorin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä on prof kunnioitus meikäläisen silmissä kadonnut kun tärkeintä tuntuu olevan , mitä opiskelijoiden kahvihuoneen seinällä riippuu. Jos prof on enemmän mielenkiintoa henkilökohtaisen poliittisen palon janoamiseen, niin hän ei todellakaan kuulu opetustehtäviin. Näillä on merkitystä yliopiston yhteiskunnalliseen arvostukseen ja sosiaaliseen hyväksyntään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Rahaa innovaatiosta patentointiin,tuotekehitykseen ja tuotannon aloitusvalmiuteen ei Suomesta löydy.
Innovaatiot on viimeistään tuotekehitysvaiheessa kenkättävä kiinalaisille,

Osasyy on myös yliopistoilla joiden proffat eivät salli heidän omien ryhmiensä ulkopuolisten edes käyttää yhteiskunnan kustantamia tutkimuslaitteita.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mikä elämän osa-alue sulla vielä kaipaa uutta innovaatiota? Kerro niin innovoidaan sinulle sellainen. Ja mikä sattuma! Tänään meillä onkin tarjota juuri sinulle -20% erikoisalennus listahinnoista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomessahan on huippuosaamista monella eri alueella. Miksi siis emme kehitä mm. sodankäyntiin sopivia, moderneja hakkeriohjelmia, häirintä ym. laitteistoa? Ohjuksia, joihin Putinin ja Trumpin vermeet ei pysty, miehittämättömiä lennokkeja ym. Sotateollisuushan on erittäin suuri markkina nykymaailmassa. Jos Pariisin rauhansopimus sen kieltää, niin irtisanotaan se, niinhän ne isommatkin tekee sopimuksille. Itse en ehdi tuohon panostamaan, on nimittäin tärkeämpiäkin projekteja kesken... :) . Lähi-Idästä löytyy rahaa ja ostajia, se on varmaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Voit olla varma, että itärajan takaa löytyy sen verran rautaa, resursseja sekä teknologista osaamista ettei ihan hirveästi kannata suomalaisena sinne suuntaan uhota. Kaupankäynti Venäjän kanssa on meille kaikille parempi kuin sodankäynti.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nopeampi tiedonsiirto on myös mahdollistanut sen, että tämän päivän ihmiset ovat koko ajan nokka kiinni jossakin älylaitteessa ja nuori väki ei muuta teekkään, kuin makaavat tai kävelevät älylaite kädessä. Olisi saanut jäädä kehittelemättä kokonaan. Sen kyllä ymmärrän, että ilman noita tutkimuksia ja kehittelyä en olisi voinut tätäkään viestiä älylaitteella lähettää, mutta mieluusti olisin tämän kyllä vaikka kirjeitse lähettänyt. Tämän päivän nuoret tuskin edes tietävät mikä kirje on. Yhtä aikaisempaa kommentoijaa myötäillen mieleeni tuli myös sananlasku: Sitä kuusta kuuleminen jonka juurella asunto. Joten kukahan kehittelyn ja tutkimuksen tuloksesta voitot kerää taskuihinsa ja kansa kärsii.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kehittelyn ja tutkimusten tulosten voitot on kerännyt taskuunsa mm. artikkelissa mainittu Juha Hulkko. Todistetusti, julkisten verotilastojen mukaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Onko ihme, kun yritykset eivät halua tuke yliopistoja. Kun yliopistot tuhlaavaat rahaa, kaikenlaisiin täysin turhiin tutkimuksiin ja poliittisiin suojatyöpaikkoihin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ehkä yliopistojen tärkein tehtävä onkin tehdä perustutkimusta eikä toimia markkinatalouden juoksupoikina?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Yliopistoilla ei ole mitään tekemistä Nokian synnyn kanssa ! Kumisaappaissa ja kaapeleissa ei yliopistoja tarvittu.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kait sille joku syy on kun ei yritykset ala rahoittajiksi. Olisiko tutkimuksen puolella hinta-laatusuhteessa kehitettävää.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (27)

Uutisvirta

7:00
Päivän leffapoiminnat: Arto Paasilinnan Ulvova mylläri sai Asterix-käsittelyn – ranskalaisessa kyläkomediassa on sadunomaisia piirteitä
7:00
TV-arvio: Erityisherkkyys ei ole sairaus eikä se näy ulospäin – Katariina Männikkö kertoo Akuutissa, kuinka hän oireilee
7:00
Esteettömien autopaikkojen väärinkäyttö harmittaa – Kynnys ry:n puheenjohtaja: "Asiasta huomauttaessa vastaus on monesti välinpitämätön tai tyly – ei kuulu sinulle" Tilaajille
6:40
Turverekan pyörän laakeri syttyi tuleen Kuivaniemellä Iissä
6:26
Kolmikymppinen nainen kaahasi karkuun varastetulla autolla Haukiputaalla – poliisipartio kiilasi pakoauton
6:00
Maailman onnellisin maa – helpolla hyvinvointivaltiossa ei pääse, jos on vanha tai sairas, usein yhtälöön kuuluu myös köyhyys Lukijalta
6:00
Ihmiskontakteja kaivataan raha-asioissa edelleen, ja Oulun OP:ssa päädyttiin laajentamaan kassapalveluita – Oululainen Ritva Juntunen, 81, hoitelee pankkiasiansa ilman mitään älylaitteita Tilaajille
10
Uutisanalyysi: Oulun yliopisto tulossa Raksilaan – sijainnilla iso merkitys kilpailukyvylle Tilaajille
10
Koronan leviäminen uhkaa Euroopassa, hallitus pui varautumista keskiviikkona – Asiantuntija vastaa kysymyksiin pandemian uhasta, viruksen leviämisestä ja rokotuksista
6
Raskaat ajoneuvot syynissä Haukiputaalla – saldona jarruvikoja, kortitta ajoja ja ammattipätevyyden puuttuminen
4
Koirille uusi puistoalue Toppilan Rantapuistoon
2
Tervahiihto peruttiin hätiköidysti – Oulun seudulla mitä parhaimmat lumi- ja latuolot Lukijalta
2
Pohjois-Pohjanmaalla enemmän työttömiä kuin viime vuonna, maakunnan suurin työttömyysaste Taivalkoskella
2
Maailman onnellisin maa – helpolla hyvinvointivaltiossa ei pääse, jos on vanha tai sairas, usein yhtälöön kuuluu myös köyhyys Lukijalta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Milloin Marinin hallitus kaatuu?

185 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Onko pakko omistaa auto?

Elämänympyrät jää aika pieniksi ilman autoa, varsinkin kesällä. Lue lisää...
Lady in black

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

26.2.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu


Pohjoisen kattavimmat mediatilat ja monipuoliset markkinoinnin palvelut printtiin ja digiin.

Kaleva Media B2B asiakasratkaisut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityksille


stats-image