Kotimaa

Talvisota muuttui rajaseudulla ikitieksi - sotavangit palasivat Neu­vos­to­lii­tos­ta kovia kokeneina

Talvisodan alkutunteina Suomen itärajalla jäi vangiksi noin 2 500 siviiliä. KUVA: Lehtikuva Oy/Tasavallan panttivangit -kirja
Kotimaa 23.9.2017 12:20
Erkki Hujanen

Taistelujen aika miehitysvallan alla Suojärven rajakylissä sekä kuukaudet metsätyöleirillä Neuvosto-Karjalassa veivät heikompien lasten ja vanhusten hengen.

Sotavangiksi Neuvostoliittoon joutuneita äitejä sylilapsineen, laihoja poikia ja tyttöjä, ja vanhuksia tavaranyytteineen palasi Suomeen toukokuussa 1940. He olivat olleet aloittelemassa päivän askareitaan kodeissaan puoli vuotta aikaisemmin, kun Neuvostoliitto hyökkäsi varhain aamulla 30. marraskuuta 1939 ja valtasi rajakylät Suojärvellä Laatokan Karjalassa.

Hyrsylän pohjoisin Hautavaaran kylä heräsi yhtenä ensimmäisistä keskitykseen. Arvi Jakosuo, 11-vuotias poika, muisteli aikuisena hetkiä tykistötulen jälkeen: "Samoin kuin se alkoi, se päättyi. Yhtäkkiä ympäröi kyläämme syvä hiljaisuus. Jyrinä oli turruttanut kuulomme niin, etteivät pienet äänet päässeet tajuntaamme. Pelko tavoitti minut uudelleen kuullessani voimakkaan huudon, Ruki vehr! Vavisten nousimme kuopastamme. Edessämme oli vieraita sotilaita, ratsumiehiä, kokonainen ryhmä."

Talvisodan alkutunteina Suomen itärajalla jäi vangiksi noin 2 500 siviiliä, joista puolet oli lapsia. Eniten heitä oli Suojärvellä. Petsamossa venäläismiehitykseen jäi noin 300 ihmistä, samoin Suomussalmella. Kymmeniä siviilejä oli lisäksi Salmissa, Sallassa sekä Kannaksella ja Suomenlahden saarilla.

Siirtoleirille kuorma-autojen lavalla

Suojärveläiset jatkoivat elämäänsä päivän kerrallaan. Vaikka sota riehui lähiseuduilla, asuivat naiset, vanhukset ja lapset kodeissaan karjaa hoidellen yli joulun helmikuun 1940 alkuun saakka.

Johannes ja Maria pääsivät takaisin Suomeen äiti Paraskeva Rantalan sylissä. Kuusivuotias Maria kuoli vankeuden heikentämänä 24. 6.1940. KUVA: Johannes Rantalan kotialbumi

Neuvostoliitto perusti talvisodan alussa Otto Ville Kuusisen Terijoen hallituksen, jonka piti ottaa Suomi komentoonsa. Vaikka Terijoen hallitusta kuvataan "nukkehallitukseksi", se perustutti Suojärvelle kyläkomiteat ja komensi kaupat avattavaksi. Kuusisen hallituksen virkailijat kiersivät puhumassa ja jakamassa lentolehtisiä. He aloituttivat kaksi kansakoulua, joiden opetus määrättiin muutettavaksi "porvarillisesta proletaariseksi ja tieteelliseksi". Uskonnon opetuksesta ja rukouksista luovuttiin.

Helmikuun alussa 1940 venäläiset kuljettivat Suojärven väen siirtoleireille Neuvosto-Karjalaan. Noin 1300 ihmistä joutui kuorma-autojen lavoilla 30 asteen pakkasessa Prääsän suuntaan Interposolkaan, joka oli Amerikan suomalaisten 1930-luvulla rakentama metsätyökeskus ja entinen luostarialue. Yli 500 vietiin leirille Kontupohjan lähelle.

Olot muistuttivat vankileiriä

Siirtoleireillä Neuvosto-Karjalassa suojärveläiset joutuivat metsätöihin. Suomen markan käyttö kiellettiin ja suomalaisia ryhdyttiin kutsumaan "sovjetin rahvaaksi." Olot olivat niin ankarat, että suojärveläiset kuvasivat yli kolme kuukauden aikaansa metsätöissä vankileiriksi.

Juho Kusti Paasikivi ja muut rauhanneuvottelijat Moskovassa saivat talvisodan jälkeen keväällä 1940 tietoja Neuvostoliitolle luovutetuilla alueilla olevista suomalaisista. Kun tiedot tarkentuivat, pääsivät siviilisotavangit lopulta junakuljetuksilla Suomeen toukokuun lopussa.

TK-upseeri Martti Haavio kuvasi päiväkirjassaan Interposolkan luostarialuetta, jossa hän poikkesi suomalaisjoukkojen mukana jatkosodan aikana syksyllä 1941: "Talot vaikuttivat länsisuomalaisilta. Niiden nurkat oli salvettu huolellisesti. Ne olivat taitavien kirvesmiesten tekemiä, vaikka jossakin mielessä ilottomia, standarisoituja. Eräät aatteelliset Amerikan-suomalaiset olivat löytäneet tyyssijansa tämän järven äärestä, rakentaneet talot ja liittyneet kommuuniksi."

Hyrsylä jäi evakuoimatta

Itärajan tuntumasta jäi evakuoimatta asukkaita marraskuussa 1939, vaikka Suomen johdolla oli tiedustelutietoa Neuvostoliiton hyökkäysaikeista.

Hyrsylässä ja muissa Suojärven rajakylissä Laatokan Karjalassa oli eniten asuinsijoilleen jääneitä siviilejä, kun venäläiset joukot valtasivat alueet 30. marraskuuta 1939.

Terijoen hallituksen edustajina esiintyneet virkailijat operoivat Suojärven rajakylissä. Venäläiset rakensivat Muurmannin radalta yhteyden Suomen rataverkkoon Suojärvelle.

1827:stä

Suojärven siviilisotavangista 1763 palautettiin Suomeen toukokuussa 1940. Puolen vuoden vankeusaikana Suojärvellä tai työleireillä Neuvosto-Karjalassa kuoli yhteensä 62 lasta ja vanhusta.

Neuvostoliittoon jäi asumaan 61 henkilöä. Kolme ihmistä vangittiin ja heidän kohtalonsa on epäselvä.

Petsamossa miehitetylle alueelle jäi noin 300 siviiliä, samoin Suomussalmella.

Valtiollinen poliisi kuulusteli

484

palautettua siviilisotavankia.

Vakoojiksi epäilyille luettiin maanpetossyytteet, Suojärven palautuserässä heitä oli neljä, Suomusalmella 27, Petsamossa ei ketään.

Lähde: Ari Haasio & Erkki Hujanen, Tasavallan panttivangit, evakuoimatta jääneiden suojärveläisten vaiheet talvisodan aikana. Suo-Säätiö /Gummerus 1990.

 

MAINOS

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

Suomen tulisi vaatia korvauksia sotien vahingoista. Koska tunnettu ja tunnustettu tosiasia on naapurin, tuon ikiaikaisen rosvovaltion, aloittama sota joka johti myös jatkosotaan. Sitä ei olisi ollut ilman talvisotaa eikä Neuvostoliiton pyrkimystä valloittaa Suomi myös jatkossa. Vaikka hävisimme ja maksoimme sotakorvaukset niin ne on vääryydellä alunperinkin meille itse aiheuttaneet naapurit.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hyrssylän mutkan siviilisotavangit olivat hallituksen ja sodan johdon päätösten seurauksia. Ei uskottu, jotta N-liitto hyökkää, vaikka kaikki tiedustelutulokset kertoivat sotajoukkojen keskittämisestä meidän rajalle.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Muualta evakuoitiin mutta Kekkonen esti Hyrsylän mutkan evakuoinnin koska halusi näyttää Neuvostoliitolle että täällä eletään rauhassa tjsp.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Desantit veivät aseilla uhaten Ukkini 1941 Kantalahteen savotoille.Olivat kuulemma seuranneet hänen työtehoaan,joten se riitti syyksi. Olot olivat tosi kurjat.Vitamiineja hän sai,kun muisti,että Hirvet syovät Haapa/Leppäpuun kuoren alla olevaa Nilaa tms.Myös marjat ja sienet kelpasi. Tuo tieto/taito todennäköisesti pelasti hänen henkensä.
Hän vapautui 1. Vankienvaihdossa 1945 40-kiloisena "Luurankona".Hän kuoli pientilallisena 80-vuotiaana.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Oma äiti ehti sopivasti alta pois Suojärven itäpuolella, kiitos Suomen armeijan vastarinnan. Kotitila otettiin kertaalleen takaisinkin, mutta miehitetyksi korveksi se jäi ja muuttui.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Löysinkö lehtiläjästäni harvinaisuuden? Hakkapeliitta vm 1944. Vein naapurin isännälle tänään lauantai-illan lukemiseksi.
Karjalassa en eksy ,tunnen kylät ja paikat,niin hyrsylän ja haudavuaran.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

82
OYSissa on hoidossa kahdeksan koronapotilasta – sairastuneita Pohjois-Pohjanmaalla on 73 ja koko maassa 1882
56
Viranomaiset: Itse tehty kasvomaski ei suojaa käyttäjäänsä koronavirukselta – toimi näin, jos teet itsellesi tai läheisellesi maskin
48
Taksiliitossa ollaan huolissaan siitä, että asiakkaan koronatartuntaa ei kerrota – sama taksi voi kuljettaa asiakkaita myös syöpähoitoihin
25
Satoja Oulun kaupungin työntekijöitä yt-neuvottelujen piirissä – lukuisilla sivistys- ja kulttuuripalvelujen henkilöillä palkanmaksu päättymässä
23
Lukuisat Oulun kaupungin työntekijät ovat estyneet tekemään työtään koronatoimenpiteiden vuoksi – Hoivatehtäviin ja Oulu-apuun siirtynyt noin 50
23
Poliisi luopui tänään Uudenmaan tiesulkujen ympärivuorokautisesta miehityksestä – liikkuvaa valvontaa on lisätty
13
Oppilaiden eväsjakelua laajennetaan Oulussa – tiistaista alkaen eväsjakelu käytössä 30 koulussa, katso lista eväiden jakopaikoista

Etusivulla nyt

Mainos

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Ville Tavion näkemykset

195 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Ville Tavion näkemykset

Mistä tiedät että presidentti paimentaa Marinia? Et mistään. Kaikki tuo on vain sinun haihattelua. Keksi vaikka joku har... Lue lisää...
oikaisen

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jarin piirrokset arkistossa.

Naapurit

4.4.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu


Pohjoisen kattavimmat mediatilat ja monipuoliset markkinoinnin palvelut printtiin ja digiin.

Kaleva Media B2B asiakasratkaisut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityksille


stats-image