Kotimaa

Selviävätkö kunnat nykyisistä tehtävistään? Kun­ta­mi­nis­te­ri Sirpa Paatero pitää kuntien tilannetta hälyttävänä

– Kunnilla on lakisääteisiä ja itselleen ottamia itsehallinnollisia vapaaehtoisia tehtäviä. Lakisääteisten palveluiden osalta ja varsinkin niihin suunniteltujen lisäysten takia, valtion on pidettävä huolta riittävästä rahoituksesta, Hailuodon kunnanjohtaja Aki Heiskanen sanoo. KUVA: Teija Soini
Kotimaa 2.2.2020 8:00
Erkki Hujanen

Sunnuntaina Kalevan kokoama Sunnuntaikäräjät-raati ottaa kantaa kuntien mahdollisuuteen selviytyä tehtävistään.

Veroprosenttiaan korotti yli 50 kuntaa tämän vuoden alussa, jotta ne saisivat pyöritettyä palveluitaan. Tilinpäätösten mukaan kuntien tulot eivät riitä kattamaan niiden menoja lähellekään kaikissa Suomen 310 kunnassa.

Ovatko kuntien tehtävät paisuneet liian laajaksi? Selviävätkö kunnat nykyisistä tehtävistään ja niiden tuomista kustannuksista? Mitä kuntatalouden kehittämiseksi tulisi tehdä?

Ratkaisu äänin 4-1, kunnat eivät selviä tehtävistään.

Kuntaministeri Sirpa Paateron (sd.) mukaan kuntien tilanne on hälyttävä.

– Kuntien tilanteet eriytyvät, eikä voi sanoa, etteivät kunnat yleisesti selviä tehtävistään, mutta voi melko varmasti sanoa, että kaikki kunnat eivät tulevaisuudessa selviä kaikista nykyisistä tehtävistä, Paatero sanoo.

Paatero mielestä kuntien vaikea tilanne johtuu paljolti siitä, että väestö ikääntyy samaan aikaan, kun syntyvyys laskee ja kaupungistuminen vahvistuu ihmisten muuttaessa työn perässä.

– Meillä on 84 kuntaa, joissa syntyy 0-20 lasta. 63 kunnassa on jäljellä yksi koulu, hän huomauttaa.

– Kun hallituksen sote-uudistus astuu voimaan, kunnilta lähtee iso osa menoista, mutta myös tuloista. Meidän on käytävä keskustelua myös kuntien tulevasta asemasta ja siitä, miten kansalaisten perusoikeudet ja oikeudet palveluihin voidaan toteuttaa kaikkialla. Kuntien vahvalla itsehallinnolla on hieno satavuotinen perinne, mutta nykyinen tilanne haastaa meitä ajattelemaan ehkä täysin uudella tavalla kuntien tehtävistä, eli siitä, millaisella yhteistyöllä, tehtävien jaolla tai kuntarakenteella voidaan taata yhdenvertaiset palvelut kansalaisille, Sirpa Paatero sanoo.

Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhusen mukaan kuntien rahat eivät riitä enää laajentuvien tehtävien hoitamiseen.

– Samanaikaisesti palveluiden kysyntä kasvaa ja resurssit vähenevät, Karhunen toteaa.

Hän lisää, että kunnat ovat myös keskenään hyvin erilaisia.

– Selkeästi paremmassa asemassa ovat kasvavat kunnat, joiden veropohja esimerkiksi yhteisöverotuottojen ansiosta on laajempi. Pääosa kunnista on viimeisen vuosikymmenen koko ajan joutunut sopeuttamaan menojaan. Valtion tämän vuoden talousarvio korjaa kuntataloutta, mutta ei takaa riittävää tulopohjaa.

Karhunen muistuttaa, että hallitusohjelma myös tuo kunnille uusia tehtäviä ja laajentaa nykyisiä velvoitteita.

– Suunta pitäisi olla täysin toinen. Tarvitaan laajaa yhteiskunnallista keskustelua, kuinka laajaan hyvinvointiyhteiskuntaan meillä on varaa. Rajat on saavutettu ja nyt on pystyttävä luopumaan jostain. Näitä päätöksiä eivät voi tehdä yksittäiset kunnat vaan vastuu on hallituksella ja eduskunnalla, Minna Karhunen sanoo.

Tampereen yliopiston kunnallispolitiikan professorin Arto Haverin mukaan kuntien tehtävien "ylikuorma" on ollut näkyvissä jo toistakymmentä vuotta. Etenkin väestöään menettävillä ja epäedullisen ikärakenteen kunnilla on suuria vaikeuksia.

– Mutta nopeasti kasvavien kaupunkienkaan tilanne ei ole helppo, kun pitäisi nopeasti järjestää palveluita uusille asukkaille.

Haverin mukaan untien tehtävät ja vastuut ovat yli kaksinkertaistuneet 1990-luvun lopulta lähtien. Jyrki Kataisen hallitus käynnisti vuonna 2013 tehtävien arvioinnin ja Juha Sipilän hallitus jatkoi hanketta.

– Tehtävien karsiminen on kuitenkin jäänyt vähäiseksi. Merkittävin ylikuormaa helpottava muutos olisi sote-uudistuksen eteneminen, Haveri sanoo.

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry:n puheenjohtaja Maija Pihlajamäen mielestä valtio on toistuvasti lisännyt kuntien tehtäviä osoittamatta niihin rahoitusta.

– Kunnat ovat joutuneet korottamaan veroprosenttejaan, koska eivät selviä nykyisistä, paisuneista tehtävistään. Kuntien rahoitus on turvattava sekä vihdoinkin tehtävä sote-uudistus, jossa kuntien vastuulta poistuu nykyisiä tehtäviä ja rahoitusvastuuta.

Maija Pihlajamäen mielestä helpotusta toisi myös selvityksen alla oleva, kuntien tehtäviin muutoksia salliva niin sanottu kevytkuntamalli.

– Lisäksi keskeiset päättäjät tulisi kutsua koolle Ouluun pohtimaan kuntien rahoitusta ja tulevaisuutta. Kekkosen Onko maallamme malttia vaurastua -pamflettia mukaillen ”mihin saakka maallamme on varaa surkastua?”

Pienen Hailuodon saaristokunnan kunnanjohtaja Aki Heiskanen näkee kunnilla mahdollisuuksia.

– Meidän on kunnassa mietittävä omia toimintoja, palvelurakennetta, tapaa tuottaa palveluita ja keinoja luoda elinvoimaa. Lisäksi on oltava rohkea ja luova. Meidän on uskaltauduttava tekemään asioita eri tavalla. Hailuodon tapauksessa kuntamme erityispiirteet, saariston elinympäristö ja elämänmuoto huomioiden.

Heiskasen mielestä lopulta on kysymys siitä, millä ehdoilla kuntien annetaan toimia.

– Kunnilla on lakisääteisiä ja itselleen ottamia itsehallinnollisia vapaaehtoisia tehtäviä. Lakisääteisten palveluiden osalta ja varsinkin niihin suunniteltujen lisäysten takia, valtion on pidettävä huolta riittävästä rahoituksesta, Aki Heiskanen toteaa.


Mitä mieltä olet kuntien tehtävistä? Entä niiden taloustilanteesta? Mitä kuntien talouden kehittämiseksi tulisi tehdä? Vastaa kommentoimalla tätä juttua.

 

MAINOS

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (103)

Kuntien talous pitäisi ajan tasalle pistää. Jos ei ole varaa palveluihin niin parempi ulkoistaa ne muihin kuntiin. Monet pienet kunnat joissa työttömiä niin parempi ulkoistaa palvelut. Esperi Carekin nyt ilmoittelee etteivät saa tyrnävälle työntekijöitä vammaispalvelu yksikköön. Ei varmasti hakijoita tulekaan kun ei paikkaa ole tarjolla työvoimatoimiston sivuilla. Vai ollaanko hakevinaan paikkoja puskaradion kautta ja ei kumminkaan ole varaa palkata ketään. On nähty jo ettei työpaikkoja ole kovin paljon auki hoitoalalla. Joten on turhaa sanoa ettei hakijoita olisi. Kuntienkin talous menisi paljon paremmin kun rakennettaisiin kuntia niin, että luotaisiin työpaikkoja. Nyt vaan ajatellaan lyhyt näköisesti ja omaa napaa. Kuntien kannattaisi alkaa satsaamaan ja yritystoimintaa kehittämään millä talous saataisiin nousuun. Ei verojen nosto ja palvelujen siiro muualle ainakaan kuntien tilannetta paranna, että ihmiset sinne muuttaisi. Todellisuudessa jotka töissä ovat niin muuttavat pois jos verotus kovenee ja palvelut häviävät.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kuntia pitää karsia. Tappiolliset lopettaa. Asiat kuntoon tai tulee lähtö.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Lopetetaan kaikki kunnat ja vanhat läänit takaisin, jotka hoitaisivat kuntien velvoitteet. Silloin olisi 11 lääniä ja Ahvenanmaa. Kymen ja Mikkelin läänit voisi yhdistää ja pääkaupunkiseudulle oma lääni. Sillä tulisi Sotekin ratkaistua. Läänien hallintopaperit ovat kai tallella.
Työvoima tulisi riittävästi markkinoille tehottomalta julkiseltasektorilta. Turhat kilpailevat investoinnit jäisivät pois kunnilta.
Ei kai tämä vaikeaa ole, jos toimeen tartutaan. Ai niin poliitikot ja heidän kamut eivät pidä tästä...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kaikki alle 7500 asukkaan kunnat pitää lopettaa. Kaikkiin kuntakeskuksiin jätettävä terveyskeskuspalvelut.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Paljon on alle 7500 asukkaan kuntia jotka pärjäävät itse. Nämä ongelmalliset kunnat ovat juuri näitä joissa työttömiä on paljon ja pitkäaikaissairaita. Näissä kunnissa joissa ei pärjätä lähteä karsimalla niitä palveluita jotka ei ole välttämättömiä ja ulkoistamalla niitä palveluita jotka muutenkin voi netissä tai toisella paikkakunnalla hoitaa. Pienemmissä kunnissa hyvin kuluja saa vähennettyä kannattamattomien koulujen lakkauttamista. Myös päiväkodit voisi koulun yhteyteen liittää. Kaikki viranomaispalvelut voisi miettiä hoidettavaksi keskittämällä palvelut ja näin tuotaisiin säästöä. työttömät kaikki laitettaisiin kunnissa jos eivät itse ole saaneet töitä niin aktivointi töihin kunnalle tekemään hyödyllistä kunnille. Aktivointi työstä saisivat kulukorvauksen työvoimakorvauksen päälle. Näin tuettaisiin työlisyyttä eikä vain maksamista ihmisille etteivät tee mitään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ne kunnat selviävät, jotka :
1. ovat riittävän suuria ollakseen elinkelpoisia millään keinoilla
2. eivät ulkoista palveluita yksityisille, joille joutuu maksamaan PALJON enemmän kuin omasta tuotannosta.

Tämän jälkeen kyse on (muista) johtamisen osaamiseen liittyvisatä tekijöistä ml. korruption vastaisuudesta - esim. julkisen sektorin työterveyshuolto on hoidettava omalla tuotannolla eikä ko palvelua osteta yksityisiltä yhtiöiltä ja suunnata verovaroja niille. Pahinta mahdollista kavallusta ja petosta on myydä esim. vesilaitoksia tai sähkösiirtoverkkoja ja vastaavia luonnollisia monopoleja yksityisille samalla antamalla niille käytännössä rajattoman verotusoikeuden.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Maakunnan hoitamana rahoittamana sosiaali- ja terveyspalvelut alueen kuntiin ei kasvata kokonaisverotuloja eikä saa kasvattaa kokonaisveroastetta valtio, maakunta, kunnat.

Hallinnon vähenemistä ei ole nähty maakunnan laajuisissa kuntayhtymissä. Tuottavuus on nousut hiukan, mutta siitä ei ole ratkaisevaa pelastusta tullut, vaikka lähes kaikki on tehty.

Yt-neuvottelut voivat vähentää menoja kirjanpidossa, mutta samalla saattaa voi syntyä toisaalla uusia menoja. Usein nähty mekanismi.

Kun valtiovallan, valtiovarainministeriön virkamiesten poliittisena tarkoituksena on maakuntauudistuksessa leikata valtionosuuksia nykyisestä tai poistaa ne kokonaan, niin maakuntamalli ei lisää alueen maksukykyä.

Maakunnat -, jotka vastaavat maakunnallisia sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymiä - plus alueen kunnat ovat uudistuksen jälkeen edelleen pahemmassa kuin pulassa.

Demokratia maakuntamallilla ei tuo lisää rahaa verrattuna kuntayhtymiin. Päin vastoin kuntayhtymämallissa jäsenkunnat ovat olleet vaatimassa kustannustehokkuutta ja tuottavuutta, mikä menetetään suoralla maakuntavaalilla.

Joitakin tuottavuutta parantavia asioita on toteuttamatta, mutta ne voidaan tehdä kuntayhtymissä kopioimalla sieltä missä tomenpiteet on jo tehty ja näytetty käytännössä toimivaksi. Rahallinen suuruusluokka ei ole selvillä niiltä osin kuin on alueita ja kuntia joissa toimenpiteet on tekemättä.

Maakunta "rakenneuudistuksena" ei tuo nopeasti tuottavuushyötyä, koska osassa maata on jo kuntayhtymät tehneet lähes kaiken.

Valtio odottaa tuottavuuden lisäystä 10 vuoden aikana. Rahat on tarvittu mieluummin jo 10 vuotta sitten.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kuntien hallintomenot ovat vain prosenttien luokkaa, joten kuntien yhdistäminen sinänsä ei ole ratkaisu. Maakunnallinen Sote autaa. Muilta osin tarvittaessa kuntien vapaaehtoinen yhdistyminen. Pakkoliitokset ei - pienenkin kunnan asukkaalle on tärkeää sosiaalinen identiteetti.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tämä hallituskausi ei voi enää kulua utopistiseen rakenneuudistukseen tai puoluepoliittiseen vallan ja rahan tavoitteluun.

Valtion on tehtävä tilaa vanhustenhoidon rahoitukseen:

Ensiksi valtion menoista on poistettava joitakin nykyisiä menoeriä.

Perustuslailliset perusoikeudet saadaan rahoitetuksi valtion muista menoista kasvaville menoille vanhusten palvelutarpeessa. Vanhustenhoito on tällä hetkellä valtion taholta alirahoitettu 1,3 miljardilla eurolla; rahoitusperiaate.

Valtion maksettavaksi on saatava myös asukkaan kohtaama vakava ja kustannuksiltaan kallis sairastuminen; rahoitusperiaate.

Rahoitusperiaate

Valtion eli hallitusten ja eduskuntien kuuluu rahoittaa lakisääteisiä palveluja, kuten vanhustenhoitoa asuinpaukasta riippumatta. Rahoitusperiaate sisältyy perustuslaissa suojattuun kunnalliseen itsehallintoon.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä näin asioiden tulee olla ja tätä on ajettava eteenpäin sairaudelle ri oikein voi mitään sitä joko on tai ei sairas. Itseaiheutetulle sairaudelle tulisi laittaa hintalappu, maksa jos paino ei tipu elintavat kuntoon. Hoitopuolella tulisikin panostaa sairauksien ennaltaehkäisyyn siis hyvin vointiin lapsesta lähtien. Keppiä ja porkkanaa työpaikoilla kahvin ja pullan sijaan salaatti hedelmä ja torkut. Jotkut yritykset ovat panostaneet henkilökuntaan jos lopettaa tupakanpolton,tiputtaa 10% painosta jne. Vanhuus tulee meille kaikille sille ei voi mitään ja silloinkin meidän pitää voida elää arvokkaasti loppuun asti ilman pelkoa hyljätyksi tulemisesta rahattomana sairaana robotin hoitamana netin varassa ilman toista ihmistä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen (VATT) tuoreen tutkimuksen mukaan kuntaliitoksien avulla kuntataloudessa ei syntynyt säästöjä. Sen sijaan liitoskuntien sisällä sote-alan työpaikkoja siirtyi pienistä liitoskunnista suuriin.", Kuntalehti.

Ajatus kuntaliitoksista tai suurista alueista perustellaan väärin suuren mittaluokan säästöillä. Jopa miljardiluokassa. Tälle ajatukselle ei ole näyttöä.

Kuntaliitos lähinnä siirtää vain liitoskunnan/-kuntien asukkaiden verot ja liutoskunnan työpaikat ja niiden verot uuden valtuuston päätettäväksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kuntien määrää on karsittava enintään kolmasosaan nykyisestä. Jäljelle jäävien kuntien moniportaista hallintoa on karsittava puoleen nykyisestä. Suuremmilla kuntayksiköillä saavutetaan parempi ja kustannustehokkaampi palveluverkosto. Monilla kunnilla on sellaisia menorasitteita, jotka tuntuvat suorastaan virkavirheiltä, kun sellainen meno hyväksytään. Esimerkiksi Oulun kaupungilla on ollut vuosittain varaa maksaa miljoonia euroja sakkoja Kelalle - näin kaupunki on voinut olla passiivinen työllistämisasioissa. Tällainen tahallinen menokohta tuntuu järjenvastaiselta, kun samalla päivitellään kuntatalouden tiukkuutta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Rahoitusperiaate:

Kunnallisen itsehallinnon perustuslainsuojaan perustuva valtion velvollisuus huolehtia kuntien tosiasiallisista taloudellisista edellytyksistä suoriutua tehtävistä, jotka niille määritellään lailla. Perustuu myös Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjaan, joka on yhdenmukainen Suomen perustuslain kanssa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kuntien määrää voisi vielä vähentää noin sadalla ja valtion tulisi voimakkaasti tukea kuntaliitoksia. Mutta kuntien kuntien henkilöstöä tulee vähentää ns. pehmein keinoin ilman kovia irtisanomisia. Voitaisiin käyttää vapaaehtoisia pieniä tukipaketteja ja muita keinoja kuten eläköitymistä. Miten liitos tehdään, ratkaisee paljon. Esimerkiksi Porvoossa kuntaliitos on tehty jo ajoissa 1997 ja nykyinen rakenne on suhteellisen toimiva. Toinen esimerkki taas on Kouvola, jossa liitos on tehty vasta 2009 ja talous on kriisissä. Kuntien tilanne on vaikea, mutta kuntien tehtäviä järjestelemällä ja rakennetta järkevöittämällä tilannetta voidaan parantaa ainakin hieman.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ex-pääministeri Jyrki Katainen teetti selvityksen maakunnan laajuisesta kuntaliitoksesta. Taloudellinen hyöty olisi ollut hyvin pieni.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomessav kuntien määräksi määräksi riittäisi hyvin 50-80 aluetta. Nykyinen tilanne on kestämätön. Nykyisellä kuntamäärällä veropohja on kestämätön.
Kunnan pääansaintalogiikka ei voi olla valtion osuuksien varasssa.
Jos näin, ja kun nyt on, niin maassa kärsivät hyvät kehittyvät alueet ja kunnat. Mikä on yhteiskunnalle ja maan kehittymiselle suuri taloudellinen tappio.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

SDP:n Paateron ja Kokoomuksen Karhusen keinovalikoimassa ei ole kuin yksi ratkaisu kuntien lakkauttaminen. Kaikki tietää, että kun kuntia lakkautetaan ja yhdistetään palvelut lähtee. Tämä palvelee SDP:tä, koska se elää ihmisten pahoivoinnista ja Kokoomus elää samasta asiasta ja lisäksi kaupunkimaisesta organisaatiosta. Maaseutupaikkakunnilla ei ole sijaa näiden puolueiden suunnitelmissa. Samaan kategoriaan voi laskea vihreät.
Parempi ratkaisu olisi kuntien yhteistyö ja verkostoituminen jossa kunnat sopivat keskenään tehtävänjaosto ja valtio tukee toimenpiteitä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Syyttävä sormi osoittaa taas Porvarihallituksen suuntaan, äänestin sitä itsekkin tyhmyyttäni, kuten moni muukin erehtyi 5 vuotta sitten tekemään.
Porvarihallitus halusi siirtää poliittisesti päätöksillä verotuksen kunnallisveron suuntaan joka on tasaveroa ja Alv veroahan suorastaan rakastetaan siellä, varaton maksaa maitopurkista saman veron kuin miljonäärit.
Saatiin sitä mitä tilattiin.
1.1.2020 nähdään sitten jatkossa mitä punamulta saa maassa aikaan, kolme vuotta on aikaa.
Heti alkuun kohdallani näyttää hyvältä, koska noin 50 euroa nousee keskituloinen eläkkeeni verotuksen jälkeen itselläni, se on neljän 0 vuoden jälkeen paljon.
Jokainen euro palaa kohdallani kulutukseen ja Porvareiden taskuun ja veroina alv valtiolle.
Eläkeläisten ostovoima romahti kun Perussuomalaiset mahdollisesti Porvarihallituksen synnyn, luoja varjele Suomen kansaa siltä takaiskulta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomen alv-vero on nostettu 24% vuoden 2013 alusta ja nostajana oli Kokoomus, SDP, RKP, Vasemistoliitto, Vihreät ja Kristilliset.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (103)

Uutisvirta

18:24
Kempeleen kunnanvaltuusto siirtyy etäkokouksiin
18:00
Pandemia teki Andrew Cuomosta poliittisen sankarin – rohkeimmat ehdottavat demokraattien presidenttiehdokkaan vaihtamista
16:38
Henkilöauto törmäsi valopylvääseen Pohjankartanon koulun edustalla, kyydissä olleet pääsivät ulos omin avuin
16:33
Suojavarusteiden väitetään jumittavan sairaanhoitopiireissä – "Yhdenvertainen kohtelu on turvattava kaikin keinoin"
16:23
OYSissa hoidettavana kahdeksan koronapotilasta, joista kuusi tehohoidossa – työntekijällä ensimmäinen tuntemattomasta lähteestä tullut tartunta
15:36
Laskentavirhe koronakuolemissa, menehtyneitä nyt yksi vähemmän kuin eilen kerrottiin – kaksi kuolleista 40–59-vuotiaita
14:29
Asiantuntijat: Sosiaali- ja terveysministeriön käsitys koronan tarttuvuudesta taksissa on virheellinen
66
Kerro meille: Millä keinoilla kuka tahansa meistä voisi nyt tukea yrityksiä?
31
Asiantuntijat: Sosiaali- ja terveysministeriön käsitys koronan tarttuvuudesta taksissa on virheellinen
23
Oululaisfirman pikatestiä voidaan käyttää myös koronan löytämiseen – testitulos luetaan älypuhelimen ruudulta
20
Stockmann hakeutuu yrityssaneeraukseen – koronaepidemia katkaisi uudistusohjelman aloittaman nousun
16
THL:n maanantain luvut: Suomessa pian 2 200 varmistettua tartuntaa, kasvua eilisestä peräti 249 tapausta – PPSHP:n alueella kahdeksan lisää
15
Sikainfluenssan aikaan kriisikokouksissa istunut ex-kansliapäällikkö ihmettelee keskustelua "nyrkistä", koska sellainen on jo olemassa
14
Koitelissa viikonloppuna hirmuisesti väkeä ja parkkipaikat täynnä - Oululaiset nauttivat täysin rinnoin aurinkoisesta kevätsäästä

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Ville Tavion näkemykset

322 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Amerikkalainen miljardööri lahjoittajana

Tämä uutinen on kyllä monella juttutupalaisella erittäin hankalasti uskottavissa, kun täällä on vuosikaudet tiedetty, et... Lue lisää...
Tuntematon

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jarin piirrokset arkistossa.

Naapurit

6.4.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu


Pohjoisen kattavimmat mediatilat ja monipuoliset markkinoinnin palvelut printtiin ja digiin.

Kaleva Media B2B asiakasratkaisut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityksille


stats-image