Kotimaa

Muhoslainen Kaarlo Manelius on elänyt Suomen kaikkien presidenttien aikana – vuosiin on mahtunut etulinjaa, luot­ta­mus­toi­mia ja navettahommia

Kaarlo Manelius on elänyt jokaisen Suomen presidentin aikana. KUVA: Pekka Peura
Kotimaa 23.1.2018 20:28
Liisa Laine

Kun Kaarlo Manelius marraskuussa vuonna 1923 päästää ensiparkaisunsa Uusitalon tilan pehtoorin kamarissa Lopella, hallitsee maata hänen kaimansa, Suomen ensimmäinen presidentti Kaarlo Juho Ståhlberg.

Ståhlbergin ajoista ei pienen pojan mieleen jää vielä yhtään mitään. Kaarlo Manelius syntyy marraskuussa 1923, kun Ståhlbergin valtakautta on jäljellä enää pari vuotta.

Vanhemmat olivat avioituneet Muhoksella juhannuksena 1921 ja muuttaneet sen jälkeen työn perässä ensin Hämeenlinnaan ja sitten Lopelle. Isä on Uusitalon tilalla työnjohtajana.

Lauri Kristian Relanderin (1925-1931) ajalta Maneliuksella on jo omia muistoja: hän istuu sisarensa Aunen kanssa kelkassa ja laskee mäkeä alas sahalle, jossa on isoja lautatapuleita.

Mäenlasku tapahtunee talvella 1926, koska keväällä perhe muuttaa ensimmäiselle omalle tilalle Tuusulaan. Isä käy läheisellä sahalla hevosen kanssa töissä, muutama lehmäkin on ja kaikki tarpeelliset pienet rakennukset.

Kodin alakerrassa on kolme huonetta ja yläkerrassa kaksi. Yläkerrassa asuu vuokralla aliupseerin perhe.

Tuusulassa Maneliuksille syntyy vielä yksi poika.

Pekka-hevonen vetää muuttokuorman

Joulunpyhinä 1927 Tuusulasta muutetaan Muhokselle, missä äidillä on sukulaisia. Muhokselta voi ostaa suuremman tilan halvemmalla kuin etelästä.

Ennen lähtöä pidetään talon pihalla huutokauppa. Karja myydään, mutta hevosta ei. Sen ja jäljelle jääneet tavarat isä käy hakemassa myöhemmin junalla.

Muhoksella asutaan ensin sukulaisten luona. Sopiva talo löytyy tammikuussa.

Muutto tehdään reellä. Pekka-hevosen vetämä kuorma nousee Muhosjoelta Koivuniemen kaarteella ylös maantielle ja sieltä Kassilan Ukonpellon kautta Sipolan pihaan. Nelivuotias Kaarlo on ehtinyt nukahtaa ennen kuin päästään perille.

Isä on jo aikaisemmin käynyt lämmittämässä asunnon ja tuonut osan tavaroista mustaan savupirttiin.

Pirtin lisäksi talossa on kaksi kamaria, ulko- ja sisäeteinen ja kylmä komero, josta on rappuset ullakolle. Pirtissä on isoista kivistä muurattu leivinuuni, pieni rallihella ja kummassakin kamarissa kakluunit.

Tilaan kuuluu navetta, talli ja lampola. Karjakeittiötä ei ole, eikä vesijohtoja.

Vesi lämmitetään muuripadassa navetassa. Sähköt riittävät vain vaatimattomaan valaistukseen, kellarina on maakuoppa ja jokitörmällä 80 metrin päässä sisäänlämpiävä sauna.

Lisäksi on kolme aittaa, riihi, vanha navetta heinälatona navetan yhteydessä, hirsiliiteri, puuvaja ja 18 pyöröhirsilatoa pelloilla.

Hallavuori vei sadon

Maneliukselle on vasta paljon myöhemmin selvinnyt, miten suurissa vaikeuksissa talostelun alkuaikoina ollaan.

Suurin osa tilan kauppahinnasta on maksettu lainalla. Silti jää vielä suoraa velkaa myyjälle, joka kar­huaa saataviaan.

Kaiken lisäksi 1929 on paha hallavuosi. Koko sato menetetään.

Samaan aikaan Suomen poliittisessa elämässä kuohuu. Lapuan liike (1929-1932) haluaa kitkeä kommunismin Suomesta. Tasavallan kolmas presidentti Pehr Evind Svinhufvud (1931-1937) pitää kuuluisan radiopuheensa, jossa kehottaa kapinallisia antautumaan ja Mäntsälään aikovia suojeluskuntalaisia palaamaan koteihinsa. Näin tapahtuukin.

Eletään pula-aikaa. Tilojen hinnat romahtavat.

Osa äidin sisaruksista on Maneliuksen perheen lainan takaajina. Hekin ovat huolissaan, koska pelkäävät, että vaikeudet johtavat pakkohuutokauppaan.

Oman perheen lisäksi Sipolan tilalla asuu yksi tai kaksi naispalvelijaa sekä työmies kiireaikoina, joskus ympäri vuodenkin. 1930-luvulla työväkeä saa pienellä palkalla, melkein ruokaa ja asumista vastaan.

Kaarlo aloittaa koulun vuonna 1929 ja päättää sen vuonna 1935: neljä lukuvuotta kansakoulua ja kahtena syksynä jatkokurssit iltakouluna.

Siirtolaisia ja sotavankeja Sipolaan

Suomi eheytyy hiljalleen. Maalaisliittolainen Kyösti Kallio (1937-1940) valitaan presidentiksi porvarillisen keskustan ja sosiaalidemokraattien äänin.

Vuonna 1939 Kaarlo menee rippikouluun ja saa ensimmäisen polkupyöränsä. Se on Rautin Aapon vanha pyörä, joka on Pikkaraisen korjauspajalla korjattu ja maalattu.

Muutakin merkittävää sinä vuonna tapahtuu. Marraskuun viimeisenä syttyy Talvisota.

Joulukuussa Sipolan tilalle tuodaan suomussalmelaisia siirtolaisia: kaksi äitiä pienten lastensa kanssa. Mukana tulee myös viisi lehmää, joita varten tyhjennetään vanha talli.

Evakkoja tulee kaikkiin kylän taloihin. Myöhemmin Sipolaan tulee myös sotavankeja.

Pommikoneet aiheuttavat ilmahälytyksiä Ouluun mennessään, mutta muuta vaaraa Sipolassa ei sodasta ole. Talvisota kestää 105 päivää, rauha tulee maaliskuussa 1940. Talven pakkaset ovat ankarimpia, mitä Maneliuksen muistiin on nuoruudesta jäänyt.

Risto Ryti (1940-1944) valitaan presidentiksi, kun Kallion ter­veys ei kestä. Kallio ei ehdi vanhuuden lepoon vaan kuolee matkalla kotiin, kunniakomppanian eteen Helsingin rautatieasemalla. Porilaisten marssin soidessa hän tuupertuu adjutanttinsa käsivarsille.

Välirauhan vuosina 1940-1941 Suomessa korjataan sodan tuhoja ja varaudutaan mahdollista uutta sotaa varten. Muhoksella tuo aika on odottamista ja arvailua.

Jatkosodassa etulinjaan

Jatkosota alkaa kesäkuussa 1941. Kaarlo käy suojeluskunnan harjoituksissa ja kokeilee hallussaan olevaa sotilaskivääriä liiterin takana. Marraskuussa hän menee autokouluun.

Tammikuussa 1942 tulee lähtö sotaan. 19-vuotias Kaarlo astuu vakituiseen palvelukseen Oulun Pokkitörmän lyseolla, joka oli vallattu koululaisilta armeijan koulutuskeskukseksi.

Syksyllä 1942 hänet passitetaan Uhtualle, missä rauhalliseen asemasotavaiheeseen mahtuu myös tiukkoja paikkoja etulinjassa.

Helmikuussa 1943 Ryti valitaan ylivoimaisella äänten enemmistöllä jatkamaan presidenttinä.

Manelius puolestaan saa huhtikuussa muutamaksi kuukaudeksi siirron Uhtualta Eldankajärvelle, jossa vihollista ei kuitenkaan hänen aikanaan nähdä. Uhtualle hän palaa loppuvuonna.

Huhtikuussa 1944 asemat luovutetaan saksalaisille ja perääntyminen alkaa. Ensin Kuusamon seudulle Vanttajaan ja toukokuun lopulla mutkien kautta Viipuriin, Raivolaan ja Kivennavan kirkon lähelle Karjalan Kannakselle.

Kesäkuun alussa Manelius joukkoineen joutuu Kannaksella hirvittävään tulitukseen ja pommitukseen.

Mannerheim rauhanprosessin johtaja

Neuvostoliitto haluaa Kannaksen hyökkäyksellään nopean ratkaisun Suomessa. Suomelle on luvassa aseita ja tukea vain Saksalta.

Ryti allekirjoittaa Saksan ulkoministeri Ribbentropille osoitetun kirjeen, jossa sitoutuu olemaan tekemättä rauhaa Neuvostoliiton kanssa ilman Saksan hyväksyntää. "Kun nyt allekirjoitan tämän sopimuksen, estän sotilaallisen katastrofin ja maamme miehityksen. Niistä seuraisi kansallemme hirvittävä onnettomuus."

Sen jälkeen Ryti eroaa terveyssyihin vedoten. Torjuntavoittojen ansiosta sotilaallinen tilanne tasaantuu heinäkuun puoliväliin mennessä, ja toimet presidentin vaihtamiseksi alkavat.

Carl Gustaf Mannerheimista (1944-1946) tulee elokuussa uusi presidentti, ja Rytin allekirjoittama sopimus raukeaa.

Sota loppuu syyskuun 4. päivä 1944. Mannerheim johtaa rauhanprosessia yhtä aikaa presidenttinä, ylipäällikkönä ja käytännössä myös pää- ja ulkoministerinä, kun uusi pääministeri Antti Hackzell halvaantuu kesken neuvottelujen. Ryti tuomitaan sotasyyllisenä.

Manelius on viimeisiä etulinjassa olevia miehiä Ihantalassa, kun Kannakselta lähdetään takaisin. Perääntyessä hän saa punataudin ja joutuu Taipalsaareen kulkutautisairaalaan. Juna, joka kuljettaa pataljoonan pääjoukon Ouluun Lapin sotaan vietäväksi, ehtii lähteä. Manelius painuu perässä.

Syys- ja lokakuun vaihteessa Tornion aseman valtauksessa komppaniasta kaatuu enemmän miehiä kuin siitä meni Karjalan kannaksella koko kesänä.

Nuoripari asettuu Sipolaan

Kotiin Muhokselle parikymppinen Manelius palaa marraskuun lopussa 1944.

Seuraavana vuonna hän tutustuu Kerttu Vikiöön ja hakee maamieskouluun Revonlahdelle. Koulu alkaa tammikuussa 1946. Maaliskuussa eduskunta valitsee Juho Kusti Paasikiven (1946-1956) Mannerheimin seuraajaksi presidentinvirkaan.

Kertun kanssa mennään kihloihin seuraavana vuonna ennen kuin Manelius lähtee Alkio-opistoon Perniöön.

Politiikasta Kaarlo Manelius innostuu sodan jälkeen, kun Johannes Virolainen perustaa Maaseudun Nuorten Liiton eli nykyiset keskustanuoret.

Elokuussa 1948 Kaarlo ja Kerttu vihitään. Koska Kerttu ei ollut vielä täyttänyt 21:tä vuotta, pitää pyytää lupa vanhemmilta.

Nuoripari asettuu Sipolaan.

Ensimmäinen lapsi syntyy marraskuussa 1949 Sipolan peräkamarissa.

Kaarlo saa paikan Oulun Talousseuran maatalousneuvojana. Tässä työssä hän on viisi vuotta. Toinen lapsi syntyy 1951, kolmas 1953, neljäs 1954, viides 1959, kuudes 1961, seitsemäs 1969.

Oma talo valmistuu vuonna 1953 Sipolasta erotetulle Rinteen tilalle. Asutuskassan laina omakotirakentajalle kuitataan takaisin maksetuksi lokakuussa 1981.

Paasikiven toisen presidenttikauden loppuun mennessä Suomi on jo päässyt eroon lähes kaikista sodan aiheuttamista rajoituksista ja poikkeustoimista; sotakorvaukset on suoritettu, siirtoväki saatu asutettua ja säännöstely purettu.

Manelius siirtyy maatalousneuvojan töistä asutuskassanhoitajaksi. Asutuslautakunnan hoidossa on koko sodan jälkeinen rakentaminen. Pääjohtajana on Veikko Vennamo, joka allekirjoittaa lainapäätökset, jotka Manelius jakaa polkupyörällä rakentajille. Siinä vierähtää 16 vuotta.

Luottamustehtäviä yllin kyllin

Vuonna 1956 Urho Kaleva Kekkonen (1956-1981) valitaan presidentiksi. Hän voittaa kahden äänen enemmistöllä K. A. Fagerholmin. Kekkonen on presidenttinä 25 vuotta ja viisi kautta. Ulkopoliittisesta Paasikiven-Kekkosen-linjasta tulee käsite.

Manelius toimii noina vuosina ulosottomiehenä, viljelee osaa Sipolan pelloista, kasvattaa perunaa, hoitaa karjaa ja myy vakuutuksia.

1960-luvulla hän saa paikan Valtion rautateiltä Pikkaralasta ratamestari Koposen toimiston kirjurina. Vuosikymmenen lopulla VR vähentää väkeä, mutta Koposen avustuksella uusi työ löytyy IVO:n muuntoasemalta.

Luottamustehtäviä on kasaantunut yllin kyllin.

1970-luvulla hän on muun muas­sa useita vuosia keskustan kunnallisjärjestön puheenjohtajana. Se tuo lisää iltamenoja navettatöiden jälkeen. Hän on myös tielautakunnan, verolautakunnan ja asutuslautakunnan puheenjohtajana.

Mauno Koiviston (1982-1994) kahdella presidenttikaudella Suomi elää murroksessa. Koivisto korostaa aluksi jatkavansa Kekkosen linjaa, vaikka hänen suosionsa perustuu paljolti siihen, että hän on erilainen kuin Kekkonen.

Manelius elää tilallaan ja kasvattaa seitsemän lastaan aikuisiksi.

Tila jää nuorimmalle tyttärelle

Luottamustoimet lisääntyvät entisestään. Niitä on Muhoksen kunnan lisäksi niin kuntainliitoissa kuin erilaisissa yhtiöissä ja yhteisöissä. Valtuuston puheenjohtajuus jää kuitenkin vuoteen, kun mies joutuu ohitusleikkaukseen vuonna 1986.

Seuraavana vuonna Kerttu-vaimo kuolee. Pian tämän jälkeen Manelius muuttaa Muhoksen keskustaan ja tila jää nuorimmalle tyttärelle.

Martti Ahtisaari (1994-2000) valitaan presidentiksi syvän taloudellisen laman aikana. Muhoksella on totuttu kitkuttamaan, joten sinänsä suurta muutosta entiseen ei havaita.

Ahtisaaren jälkeen Suomeen valitaan ensimmäisen kerran presidentiksi nainen, Tarja Halonen (2000-2012). Hänen jälkeensä Suomen nykyinen presidentti Sauli Niinistö (2012-) on ensimmäinen kokoomuslainen presidentti sitten Juho Kusti Paasikiven.

Maneliuksen elämässä tapahtuu suuri muutos vuoden 2017 marraskuussa. Hän muuttaa palvelukotiin Muhoksen keskustaan. Luottamustehtäviä on kuitenkin yhä: hän on Muhoksen rintamaveteraanien kunniapuheenjohtaja.

Juttu perustuu Kaarlo Maneliuksen haastatteluun sekä hänen 2000-luvun alussa tekemiin muistiinpanoihinsa.

 

Kaarlo Maneliuksen kommentit kaikista Suomen presidenteistä:

Kaarlo Juho Ståhlberg 1919-1925

"Itse en häntä muista, mutta häntä pidettiin hyvin arvokkaana herrasmiehenä."

Lauri Kristian Relander 1925-1931

"Matkusteli paljon ulkomailla. Jäänyt Ståhlbergin varjoon."

Pehr Evind Svinhufvud 1931-1937

"Ukko-Pekka on jäänyt mieleen ampujana ja suojeluskuntamiehenä. Sai rauhoitettua Mäntsälän kapinan."

Kyösti Kallio 1937-1940

"Nivalasta lähtöisin, maatilalta, mikä kyllä vaikutti täällä oleviin ihmisiin."

Risto Ryti 1940-1944

"Jonkun täytyi uhrautua (sotasyyllisyyskysymys). Ei hän niin tyhmä ollut, että olisi suinpäin sellaisen sopimuksen tehnyt. Koki sen velvollisuudekseen."

Carl Gustaf Mannerheim 1944-1946

"Ilkikurinen ja vallaton veikko. Vaikkei kaikkia hänen menettelyjään hyväksytty, hän kuitenkin otti vastuuta Suomen kohtalosta. Ei siinä kellään lopulta ollut mitään sanomista ja arvostus nousi."

Juho Kusti Paasikivi 1946-1956

"Siinä oli jämerä mies vaikeana aikana. Loi hyvät suhteet venäläisten kanssa. Kävin presidentinlinnassa, kun Paasikivi oli presidenttinä. Näin, kun hän käveli kadulla, ikämies jo silloin."

Urho Kaleva Kekkonen 1956-1982

"Paras Suomen presidenteistä. Urheilumies. Olen kätellyt Kekkosen kanssa, kun hän kävi Alkio-opistossa luennoimassa politiikasta Sukselaisen ja Virolaisen kanssa."

Mauno Koivisto 1982-1994

"Valinta presidentiksi tuli monelle yllätyksenä. Oli kuitenkin presidentti siinä kuin muutkin."

Martti Ahtisaari 1994-2000

"Enemmän vaikutti jonkun arvokkaan koulun opettajalta kuin presidentiltä."

Tarja Halonen 2000-2012

"Ensimmäinen nainen Suomen presidenttinä. Ei kai siinä mitään. Sai pidettyä suhteet ulkovaltoihin sellaisina kuin presidentin kuuluu pitää."

Sauli Niinistö (2012-)

"Hänestä nyt kuullaan joka päivä. Saa nähdä, pysyykö suosio. Sanavalmis hän tietysti on."

 

MAINOS

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (24)

Ihmetyttää vaan kun Kekkosta niin pidetään parhaana..No se on jokaisen oma mielipide. Minun mielestä ei lähellekään paras.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Minun isä syntyi 1930 ja sota on ollut mutta hän on kuollut meitä lapsia ei ole kuin kaksi ja sitten meidän lapset ja toisella on lapsenlapsia useampia ja sukulaisia että väkeä on tarpeeksi että ei työñtekijöistä tule pulaa jos pystytään tarjoamaan heille koulutus ja työpaikka

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mahtaa se Vikiön vanha isäntä päihuttää työnteossa koko kylän. Muusta puhumattakaan

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kiitos toimittajalla mukavasta artikkelista. Tunnen Kaarlon ja Sipolassa olen käynyt useasti, mutta paljon tuli uuttakin asiaa. Lisää tällaisia tarinoita oikeista ihmisistä, kiitos <3

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mielenkiintoinen ja hieno juttu, kiitos! Ihailtavaa asennetta työntekoon ja luottamustoimiin miehellä. Terveyttä ja pitkää ikää toivotan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pitkän taipaleen on kulkenut. Jutussa ihmetytti tuo asutuskassan lainanmaksuaika. Talo valmistui 1953 ja laina kuitattiin maksetuksi vasta 1981. 28 vuotta on mielestäni pitkä aika senaikaisen inflaation jyllätessä. Lienee lyöntivirhe, oletan.
Muuten hieno kertomus rytmitettynä presidenttiemme valtakausien kautta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hieno tarina suomalaisen miehen tiestä. Käsistä näkee että Kaarlo on ollut "ruuhkavuosinaan" vahva mies ja kova tekemään töitä. Perheen ja töiden ohessa tahtoa on riittänyt hoitamaan vielä tuommoinen joukko vaativia luottamustehtäviä omalla ajalla iltaisin ja sunnuntaisin. Erityisen hienolta kuulostaa kertomus kuinka hänen vanhemmat ovat rohkeasti muuttaneet kolme kertaa työn perässä eri puolille Suomea 1920 luvulla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Minun mummuni on ollut uhtualla sota aikana mutta hän on kuollut ja että kyllä sitä löytyy haastateltavia jälkeläisissä koska jos tällä miehellä lapset on syntyneet noina vuosina niin kuka päättää nyt kun minäkin olen vielä olemassa ja monen muun jälkeläiset jotka ovat syntyneet noina vuosina

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

On ilo että on saanut olla tekemisissä hänen kanssaan Muhoksen kunnan luottamustehtävissäkin, ja hämen poikansa.Hän on ollut enempi kuin keskustan luottamusmies.Hän on koko kylänluottamusmies.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Minun isoisäni isä 1873 tuli maailmaan niin se eli jotain 80v paikkeille ja niin oli heilläkin maatila ja matti oli nimi että kaimoja löytyy hänellekkin presidenttiehdokkaasta niinkuin muistakin ammattikunnista ja taisi olla alunperin pateniemestä kotoisin suku tai hänen vaimonsa että löytyy sitä historiaa minunkin suvusta vaikka että sitä joskus aikanaan kyselleetkään mutta nyt on v2018 että kyllä sitä sukulaisia löytyy ympäri oulua terveisiä kakille mateille

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

no, sitä kurjuutta ja nälkävuotta kokee yhä useampi ihan vuonna 2018 että silleesti..nostetaanpa hattua.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hieno ja mielenkiintoinen historia muistelo Kaarlolta. Varsinainen lsänmaan sankari ,arvokas Mies!! Pirteää talvenjatkoa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hyvä artikkeli. Kiitos Maneliukselle isänmaalle tehdyistä palveluksista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mahtaisi Kaarlo hämmästyä, jos saisi tietää kuinka epäisänmaallisia meidän viimeiset presidentit ja hallitus ovat olleet. Suomen avaimet luovutetaan pian lopullisesti EUn päättäjille ja Suomesta tulee EUn syrjäinen heittopussi. Vastapalveluksena hallituksessa olevat isänmaan petturit saavat rahakkaita, hienoja komissaarin paikkoja, mutta hinta on kallis. Katainen ja Stubb ovat jo Suomessa myyräntyönsä tehneet. Orpo vie, Saulin lyödessä vauhtia, Suomen EUn liittovaltioon pikavauhtia, jotta kansa ei ymmärrä hangoitella vastaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ne avaimet luovutetaan, jos kansalaiset olisivat kaikki samanlaisia maansa jo myyneitä lampaita kuin sinä. Mutta älä pelkää! Onneksi sinunlaisiasi ei ole kuin kourallinen tässä maassa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kerro mistä Suomi saa enää päättää? Entäpä sitten kun yhdentyminen EUhun jatkuu ja liittovaltio astuu voimaan. Ole siinä sitten rottinkia, kun ei ole maan asioihin enää mitään sananvaltaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (24)

Uutisvirta

14:04
Keskustan ministerit kieltäisivät energiajuomien myymisen alle 15-vuotiaille – "Myyntikielto on kirjattava seuraavan hallituksen ohjelmaan"
13:35
Virossa pidätettiin kymmenen Danske Bankin entistä työntekijää epäiltynä rahanpesusta
13:22
Vaalan uusi vankila rakennetaan kylän ulkopuolelle Tervareitti
13:18
Hehku Kauppaa koskevat yt-neuvottelut päättyivät – liikkeiden toiminta loppuu kevääseen mennessä, Oulussa kaksi myymälää
13:15
Poliisin uusi rekisteri kokoaa tietoa uhkaavasta käytöksestä ja "hiljaisista signaaleista" – Turun iskun kaltaisten tapahtumien ennakointi paranee
12:49
Oulun poliisi: Joulun menoliikenteen ruuhka alkaa perjantaina – kauppojen parkkipaikoilla pelti kolisee
12:37
Teollisuudelle aiempaa isompi siivu ruokarahoista, tuottajien ja kaupan osuudet pienentyneet – raaka kilpailu on auttanut kuluttajia mutta tuottajia ahdistaa
53
Isokatu ja Kirkkokatu kaksisuuntaisiksi – Oulun kaupunki investoi ensi vuonna liikenteeseen ja ympäristöön 19 miljoonaa euroa
21
Valtuusto nuiji päätöksen: Oululaisnuoret saavat maksuttoman ehkäisyn käyttöönsä alkuvuoden aikana
19
Oikeusministeriö: Vaalan uusi vankila sijoitetaan keskustaan
17
Kirkko ennakoi jäsenenmääränsä tippuvan pian 70 prosenttiin – Yhä useampi kirkkoon kuuluvista vanhemmista ei halua lastaan kastettavan
16
Yön uutiskooste: Talousahdinkoon joutuneet maatilat joutuvat ottamaan pikavippejä, joulupaketin ehtii lähettää vielä tänään
15
Oulu sitoutuu päästövähennyksiin – tavoitteena hiilineutraali sähkön- ja lämmöntuotanto vuoteen 2050 mennessä
14
Oululainen mies iski salaattibaarissa Tikkurilassa – mieheltä löytyi myös iso keittiöveitsi

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

TALOUSKASVU HIIPUU ENSI VUONNA

227 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Osittainen varhennettu vanhuuseläke

on, osaatko laskea kuinka paljon Alahuhta on maksanut muiden eläkeitä eläkemaksuina kun hänelle on kertynyt noinkin hulp... Lue lisää...
Mites

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

19.12.

Fingerpori

19.12.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image