uosituhannen vaihteen tienoilla kodinsisustamisen buumi asteli todenteolla kylpyhuoneisiin. Yhä useampi valitsi kylppärin kalusteet huolella, ja yhä useammin kylppärin tyyliksi tuli linja, joka toistui jo kodin muussa sisustuksessa.
Pesutilojen peruskalusteen, peilikaapin, tämä kehitys yllätti siinä mielessä, että erilliset peili-, hylly- ja kaappiratkaisut alkoivat syrjäyttää sitä.
Toisaalta peilikaappien kehitys sai uuttakin vauhtia sisustusaallon harjalla. Joka nyt valitsee kylppäriinsä peilikaappia, saa tutustua laajempaan vaihtoehtojen kirjoon kuin koskaan.
Siisti ratkaisu pieniin tiloihin
Saniteettiposliini- ja kylpyhuonekalustevalmistaja Idon markkinointikoordinaattori Mia Eskelinen sanoo panneensa merkille, että peilikaappi hankitaan useimmiten pieneen vessaan tai kylpyhuoneeseen.
"Peilikaappi on kompakti, siihen saa kätevästi tavarat piiloon. Se on peileineen näppärä myös meikattaessa ja hiuksia laitettaessa."
Jos kylpyhuoneessa on enemmän, valitaan erillisistä osista koostuva kalustus, Eskelinen sanoo ja huomauttaa, että suomalaiset ovat selvästi vapautuneet kylpytilan sisustajina.
"Omakotitalon rakentajat valitsevat peilikaapin vessaan, mutta vanhempien kylppäriin jotain persoonallisempaa: isoja peilejä, vaakasuoraan ja/tai pystysuoraan asennettuja peilejä sekä erilaisia valaistusratkaisuja. Seinä- ja lattia-ala otetaan nyt haltuun rohkeammin."
Eskelinen naurahtaa panneensa merkille sukupuolijaon: Miehet valitsevat yleensä ainakin wc-istuimen ja suihkun, naiset kaakelit ja kalusteet peileineen ja kaappeineen.
Leveyksiä viiden sentin välein
Valinnanvaraa peilikaapeissa siis riittää. Siksi kannattaa harkita tarkkaan, mitä haluaa.
Aivan ensimmäiseksi on hyvä kaivaa esille mittanauha ja mitata, minkä kokoinen kaappi omaan vessaan tai kylppäriin mahtuu.
Tavallisin ja myydyin peilikaappimalli on seinälle asennettava, noin 60 senttiä leveä ja korkea, ja noin 15 senttiä syvä. Nurkkaan asennettavia kaappeja on vakiona tarjolla myös.
Kaapin leveyden kasvattaminen tilan mukaan on helppoa, osa valmistajista tarjoaa mallejaan jopa viiden sentin välein, ja erikoisleveyksiä saa tilaamalla. Vakiokaappien leveydet vaihtelevat vajaasta 40 sentistä noin 90 senttiin.
Kaapiston leveyttä voi lisätä myös yläsivukaappien tai sivuhyllyjen avulla. Tällaisia valmiita kokonaisuuksia on tarjolla jopa reilusti toistametrisinä.
Peilikaappien korkeudessa valinnanvaraa ei ole aivan näin paljon, ja syvyyden valinnanvara rajoittuu käytännössä muutamaan vaihtoehtoon. Tavallisimmat syvyydet ovat noin 10 ja noin 15 senttiä.
Kun mitat ovat selvillä, on aika pohtia kaapin ulkonäköä, käytännöllisyyttä ja mieltymyksiään.
Valkoista pintaa ja aitoa tammea
Pienimmät ja yleensä halvimmat vakiokaapit ovat muovirunkoisia. Valtaosan keskikastia muodostavat metallirunkoiset kaapit, hintahaitarin yläpäässä ovat mdf- ja kokopuurunkoiset.
Tavallisin väri on valkoinen, harmaita kaappeja on myös kaupan. Muut värit ovat harvinaisia, niitä saa lähinnä erikoistilauksesta. Puun sävyistä tammi on ollut viime vuodet suosituin.
Kaksi normaalisti saranoitua ovea on tavallisin ratkaisu. Kolme ovea kaksipuolisin peilein on näppärä apu meikattaessa. Liukuovi taas on ehdoton kapeaan wc-tilaan.
Myös kaapin hyllyissä on vaihtoehtoja. Halvimmissa malleissa hyllyt ovat kiinteät, mikä ei ole järin kätevää. Paremmissa malleissa hyllytasojen välin voi itse säätää.
Hyllyjen materiaali voi olla puuta, metallia tai lasia.
Valon laadulla on merkitystä
"Valaisimella varustettuja kaappeja myydään nykyisin selvästi peruskaappeja enemmän. Valaisin voi kuulua kaappiin kiinteänä tai se voidaan asentaa siihen jälkikäteen", sanoo Starkin myyjä Tommi Pelkonen.
Valaisintyypeistä myydyimpiä ovat Pelkosen mukaan loisteputkivalaisimet. Halogeenispotit ja erilliset halogeenein varustetut lipat ovat kuitenkin vahvasti nousussa.
Valaisinta valittaessa kannattaa miettiä mitä peilin edessä tehdään. Meikkaajalle valon voimakkuudella ja värillä on väliä, hampaidenpesijälle se ei ole niin nuukaa.
Idon Mia Eskelinen naurahtaa, että loisteputkivalo on kyllä hyvä, mutta armoton: se näyttää kasvoilta joka ainoan finnin ja mustapään.
"Olen huomannut, että halogeenivalaisin antaa tasaisen ja miellyttävän neutraalin valon. Varsihalogeeneissa valo voi tulla maitolasin takaa, jolloin se on vieläkin pehmeämpi."
Kotimainen kalustevalmistaja Temal suosittelee kohdevalon voimakkuudeksi noin 500 luxia.
Peilikaappi on helppo asentaa seinälle itsekin, mutta jos kaapissa on valaisin, sähkötyöt on teetettävä ammattilaisella.
Lapselle kaappi voi olla hankala
Perusohje on asentaa kaappi niin, että sen yläreuna tulee 190-195 sentin korkeudelle. Yhtenäisyyden vuoksi voi korkeuden mitoittaa samaksi kuin esimerkiksi suihkukaapissa.
Lapsiperheessä on paikallaan miettiä myös, voivatko kaikki perheenjäsenet käyttää sujuvasti peilikaappia. Pitäisikö se asentaakin hieman alemmas tai pitäisikö lapsille järjestää koroke tai jakkara, vai asennetaanko lavuaarin ja kaapin välitilaan lapsille erillinen peili.
Peilikaapin yhteyteen tuleva valaisin asennetaan joko kaapin päälle tai sen viereen.
Asennusohjeita saa rautakaupoista tai internetistä esimerkiksi osoitteesta www.kylpyhuone.com. Netistä löytyy myös kylpyhuoneen virtuaalisia suunnitteluohjelmia muun muassa Gustavsbergiltä.
Satasella saa, tonnikin menee
Laatu ja muotoilu maksavat.
Perusmalli maksaa muutaman kympin, se on pieni ja muovirunkoinen. Metallisten hinnat alkavat 50 euron tuntumasta.
Parinsadan euron kahtapuolta on jo valinnanvaraa, 500 euroakin voi peilikaappiin helposti käyttää. Yhdistelmäkaappien hinnat nousevat tästä kohti tuhatta euroa.
Varusteet maksavat erikseen. Valaisimen ja sähköpistorasian saa yleensä samaan hintaan, mutta esimerkiksi vikavirtasuojan, joka kosteissa tiloissa on hyvä turvalaite, joutuu jo hankkimaan erikseen. Loisteputkivalaisimet maksavat satasen, pari, halogeenirampit vähän enemmän. Varsihalogeeneja saa halvemmalla, mutta niitä tarvitaan useita. Osa halogeenivalaisimista tarvitsee muuntajan.
Kauniiden designvalaisimien kanssa voi varautua 500-1 000 euron menoerään.