Työnantajien ja palkansaajien keskusjärjestöt ovat pääsemässä sopuun, jonka lopputuloksena on syntymässä vaihtoehtoinen esitys hallituksen pakkolainsäädännölle.
Pakkolakeihin sisältyvä sairausajan karenssi eli palkaton ensimmäinen sairauspäivä poistuisi Lännen Median tietojen mukaan työmarkkinasopimuksessa kokonaan. Jatkossakin ensimmäiseltä sairauspäivältä maksettaisiin palkkaa.
Sairausajan palkkaa leikattaisiin työmarkkinasopimuksessa korkeintaan 20 prosenttia viideltä ensimmäiseltä sairauspäivältä. Lisäksi hyväksyttäisiin omailmoituskäytäntö, jolloin työterveyshuolto ei ruuhkautuisi. Tämä malli on tällä hetkellä pöydällä neuvotteluissa.
Hallituksen pakkolakipaketissa yksi sairauspäivä olisi palkaton, ja sen jälkeisiltä kahdeksalta sairauspäivältä maksettaisiin 80 prosenttia palkasta. Hallituksen malli leikkaisi viikoksi sairastuvan työntekijän palkkaa peräti 36 prosenttia.
Nyt syntymässä olevassa työmarkkinaratkaisussa sairausajan palkanleikkaus olisi huomattavasti pienempi ja kestoltaan lyhyempi. Loppiainen ja helatorstai muutettaisiin edelleen palkattomiksi vapaapäiviksi.
Palkkaratkaisusta vallitsee alustava yhteisymmärrys: vuodelle 2017 sovitaan työ- ja virkaehtosopimuksiin keskitetty nollaratkaisu. Vuosi 2018 on jatkovuosi, jolloin korotukset määräytyvät erityisen Suomen mallin mukaan. Elinkeinoelämän keskusliitto EK edellyttää vuodelta 2018 vientialojen palkkajohtajuutta, mikä sopii palkansaajille.
Vielä on lyömättä lukkoon, sovitaanko vuoden 2018 yksityiskohdista nyt vai hiukan myöhemmin.
Valmista marraskuun lopussa, julkistus joulukuun alussa
Lännen Medialle arvioidaan useista lähteistä, että työmarkkinaratkaisun poliittiset askelmerkit ja pääkohdat sovitaan marraskuun viimeisellä viikolla. Tämän jälkeen ratkaisu allekirjoitettaisiin ja julkistettaisiin joulukuun alussa.
– Puhumme lähiviikkojen maalista, vahvistaa eräs työnantajien edustaja.
Oppositiojohtaja Ville Niinistö (vihr.) toivoo, että hallitus luopuu pakkolaeista, kun sopiminen näyttää mahdolliselta.
– Sairauskarenssin poistuminen olisi huomattava parannus. Monilla aloilla on tärkeää, että ihmiset eivät epäröi jäädä kotiin, jos he ovat kipeitä. Luottamus on osoittautunut paremmaksi tavaksi vähentää sairauspoissaoloja ja niihin liittyvää hallintoa kuin rankaiseminen. Käytännöt, joissa esimies ja alainen voivat joustavasti sopia poissaoloista, ovat osoittautuneet tuottaviksi ja tehokkaiksi. Hämeenlinnan kaupungilla on omailmoituksesta hyviä kokemuksia, Niinistö kommentoi uusia tietoja.
Palkkatarjous on saanut työnantajat sopimuksen kannalle
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on ollut yhteydessä neuvottelijoihin ja viestittänyt vahvasti, että hallitus toivoo työmarkkinasopimusta. Hallitus on valmis vetämään pakkolait pois eduskunnasta, kun työmarkkinapaketti on valmis ja sen riittävät vaikutukset kustannuskilpailukykyyn laskettu.
– Pakkolait, joissa palkkoja leikataan vastoin työntekijöiden ja työnantajien välistä sopimusvapautta, ovat rikkoneet mahdollisuuden, että paikallisessa sopimisessa voitaisiin edetä yrityksissä joustavampiin ja tuottavampiin tapoihin ja että saataisiin pitkän ajan palkkamaltti. Eiväthän työntekijäjärjestöt suostu palkkamalttiin, jos pakkolait toteutuvat. Senkin takia yhdessä sopiminen olisi parempi ratkaisu, vihreiden Niinistö arvioi.
Työnantajat pitävät palkansaajien etujärjestöjen SAK:n, STTK:n ja Akavan palkkatarjousta niin hyvänä, että ne ovat valmiita laajaan työmarkkinaratkaisuun. EK:ssa ja KT Kuntatyönantajissa lähdetään siitä, että Suomessa tarvitaan kansantalouden kestokykyyn sidottu kustannusvaikutuskatto.
Lomia lyhennettäisiin korkeintaan joillakin päivillä
Parhaillaan ollaan neuvotteluiden vaikeimmassa vaiheessa eli sopimassa lopuista suorista leikkauksista. Yhteinen palkkanäkemys ja alustava sopu sairausajan palkanmaksusta muodostavat kuitenkin jo niin vankan pohjan, että kaikki lähteet pitävät työmarkkinasopimusta todennäköisempänä kuin neuvotteluiden kariutumista.
Vääntöä käydään siitä, kuinka paljon työnantajan työttömyysvakuutusmaksua siirrettäisiin palkansaajille. SAK on esittänyt palkansaajamaksuun ylimääräistä 0,83 prosentin korotusta, jolloin molempien maksut olisivat noin 2 prosenttia. Palkansaajien taakan kasvattaminen leikkaisi suoraan ostovoimaa, minkä takia korotuksen suuruudesta vallitsee erimielisyyttä. Työnantajan sairausvakuutusmaksua alennettaisiin.
Lomarahoista leikattaisiin, mutta ei välttämättä kolmannesta, kuten hallituksen pakkolaeissa. Pitkien lomien leikkaus ei myöskään toteutuisi työmarkkinaratkaisussa täysimääräisesti, vaan kyse olisi korkeintaan joistakin päivistä. Akavan ja STTK:n hallituksissa ei mene läpi ratkaisu, jossa julkisen sektorin lomista lohkaistaisiin jopa kahdeksan päivää.
Hallitus on kertonut neuvottelijoille, että se ei ole keinojen suhteen fundamentalisti.
Paikallinen sopiminen vaikuttaa loppuratkaisuun
Neuvottelutulosta ei välttämättä julkisteta heti. Hallitus on luvannut kertoa työmarkkinaosapuolille, miten se aikoo edetä paikallisen sopimisen kanssa.
Palkansaajajärjestöt odottavat hallitukselta tietoja, jotka saattavat jopa ratkaista sen, allekirjoittavatko ne syntyvän työmarkkinaratkaisun.
– Haluaako hallitus, että paikallista sopimista viedään eteenpäin sopimusteitse vai lakiteitse, haastateltu kiteyttää avainkysymyksen.
Palkansaajapuoli on esittänyt työnantajille ja hallitukselle, että paikallisen sopimisen hyviä käytäntöjä vietäisiin alakohtaisiin työehtosopimuksiin heti, kun työmarkkinaratkaisu on syntynyt.
– Jos ratkaisu esimerkiksi syntyy marraskuun viimeisellä viikolla, voisimme seuraavien 2–3 kuukauden aikana valmistella sen toteuttamisen alakohtaisesti ja edistää samalla paikallista sopimista, toinen lähde arvioi.
Vaikeuksia on odotettavissa, jos hallitus puuttuu paikalliseen sopimiseen lakiteitse ja sallii tes-sopimusten minimipalkkojen alittamisen paikallisella sopimisella.
Arvio: sopimus jää hieman alle 10 prosentin laskennallisen vaikutuksen, mutta hallitus hyväksyy sen
Useat haastatellut arvioivat, että hallitus kuitenkin lopulta hyväksyy työmarkkinasopimuksen pakkolakien tilalle.
He uskovat, että hallitus haluaa työrauhan turvaamisen takia sopimuksen, vaikka neuvotteluissa ei päästäisi aivan 10 prosentin kustannuskilpailukyvyn parantamiseen. Viiden prosentin parannus syntyy palkkapolitiikalla, mutta suorien leikkausten osalta työmarkkinasopimuksen ei uskota yltävän aivan toiseen viiteen prosenttiin.
Palkansaajaleirin sisällä on herättänyt närää, ettei SAK ole toistaiseksi ollut halukas neuvottelemaan työajan pidentämisestä. STTK:n ja Akavan mielestä maltillisella työajan pidentämisellä voitaisiin korvata muita palkansaajille ikäviä ratkaisuja. Tästä huolimatta neuvottelut ovat etenemässä maaliin asti, kuten työnantajien edustaja neuvotteluilmapiiriä kuvailee.