Oulun yliopistollinen sairaala on toiminut nykyisellä paikallaan 1970-luvun alkupuolelta saakka. 1960- ja 1970-lukujen aikana rakennettu, laajalle levittyvä sairaalakampus suunniteltiin aikansa tarpeita vastaavaksi. Nyt kiinteistöt ovat tulleet elinkaarensa päähän, eivätkä enää vastaa kehittyvän sairaanhoidon tarpeisiin. Tavoitteena on rakentaa maailman älykkäin sairaala, jonka toiminta ja tilat vastaavat myös tulevaisuuden erikoissairaanhoidon tarpeisiin.
Mutta mikä sairaalassa muuttuu tavallisen kävijän näkökulmasta? Iso osa muutostyöstä tehdään potilaan kannalta näkymättömissä, mutta jos ja kun tavoitteet saavutetaan, on tuleville potilaille ja omaisille luvassa entistä miellyttävämpi, turvallisempi ja laadukkaampi sairaalakokemus.
”Potilaan kokemus on ollut uuden sairaalan suunnittelussa kaiken lähtökohta. Olemme hyödyntäneet palvelumuotoilua ja luoneet mahdollisimman todenmukaisia, mutta kuvitteellisia profiileja sairaalan asiakkaista, joiden saappaisiin suunnittelussa on astuttu. Minkälainen sairaalakäynti on hänen näkökulmastaan, mikä toimii ja mikä ei? Kuvittelemme siis elävästi, millainen potilas on mitä hän mahdollisesti toivoo ja odottaa meiltä”, OYSin kehittämisylilääkäri Tuomas Holma kertoo.
Viihtyisyyttä ja asioinnin helppoutta
Uudet tilat ovat kävijöilleen tietysti myös viihtyisät ja kaikin puolin toimivat. Sisustusratkaisut on mietitty hyvinvointia tukeviksi ja tunnelmaltaan rauhallisiksi. Pohjoisen luonnon elementit näkyvät tiloihin suunniteltavassa taiteessa ja selkeä opastus auttaa löytämään vaivattomasti oikeaan paikkaan.
Välimatkat sairaalan sisällä ovat nykyistä lyhyempiä, kun toiminnot on sijoitettu lähelle toisiaan ja osastojen sijainti kerroksissa on mietitty tarkkaan. Siinä missä nykyisessä sairaalassa potilas saattaa joutua yhden sairaalakäynnin aikana siirtymään sairaalan sisällä paikasta toiseen, on uudessa sairaalassa tällaisia siirtymiä mahdollisimman vähän.
Tilojen suunnittelun taustalla on vaikuttanut sairaanhoitopiirin uusi, jo tämän vuoden alusta voimaan astunut organisaatiomalli, jossa hoito kootaan osaamiskeskuksiin ikään kuin potilaan ympärille, eri erikoisalat ylittäväksi kokonaisuuksiksi. Tällaisia uusia osaamiskeskuksia ovat esimerkiksi sydänkeskus, vatsakeskus, neurokeskus, lasten ja naisten osaamiskeskus sekä syöpäkeskus. Osaamiskeskuksesta potilas saa kattavasti omaa vaivaa koskevan hoidon niin sanotusti yhden luukun periaatteella.
Teknologia hoidon tukena
Vaikka maailman älykkäimmästä sairaalasta puhuttaessa tulevat ensimmäisenä helposti mieleen erilaiset teknologiset ratkaisut, ei teknologia ole uudessa sairaalassa itsetarkoitus, vaan keino uudistamisohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi.
”Uusi sairaala on suunniteltu vastaamaan toiminnan muutoksen tarpeisiin. Kun väestö ikääntyy ja esimerkiksi erilaisia kansansairauksia on enemmän, myös sairaalan palvelunkysyntä kasvaa. Meidän täytyy siis pystyä hoitamaan entistä enemmän ihmisiä entistä vähemmin resurssein, kun samaan aikaan nuoret ikäluokat ja terveydenhuoltoalalle lähtevät ihmiset ovat entistä harvemmassa. Hoidon laatua ja vaikuttavuutta halutaan saada kuitenkin entisestään parannettua,” Holma kiteyttää uudistamisohjelman taustalla vaikuttavia tavoitteita.
”Kyllä uudessa sairaalassakin vastassa ovat kuitenkin ihan oikeat ihmiset. Ennemminkin niin, että henkilöstöllä jää enemmän aikaa potilaiden kohtaamiseen, kun monet manuaaliset työvaiheet saadaan automatisoitua”, Holma summaa.
- Uuden sairaalan ensimmäiset osat valmistuvat 2022-2023 ja otetaan käyttöön vaiheittain vuosien 2023 ja 2024 aikana. Kaikkiaan rakentaminen jatkuu koko 2020 luvun ajan.
- Ensimmäisessä vaiheessa rakennettaviin A- ja B-rakennuksiin sijoittuvat sairaalan sellaiset toiminnot, joiden tulee toimia tehokkaasti vuorokauden ympäri vuoden jokaisena päivänä. Tällaisia toimintoja ovat esimerkiksi leikkaus- ja tehotoiminta sekä päivystys. Lisäksi ensimmäisen vaiheen rakennuksiin sijoittuvat lasten ja naisten sairauksien hoitoon tarvittavat tilat sekä iso osa sairaalan vuodeosastoista.
- Toisessa vaiheessa rakennettaviin F- ja C-taloihin rakennetaan tiloja muun muassa avohoidolle, laboratoriolle, kuvantamiselle, opetukselle ja tukipalveluille sekä vuodeosastoille ja leikkaustoiminnalle.
Tutustu tarkemmin uuden yliopistosairaalan rakentamiseen: www.oys2030.fi