Pääkirjoitus: Mainio uutinen Suomen pel­loil­ta – hyvät sa­to­nä­ky­mät li­sää­vät huol­to­var­muut­ta

Kuvagalleria: North of Hell -fes­ti­vaa­li kokosi me­tal­li­kan­san Kuu­si­saa­reen

Uudet työl­li­syys­toi­met julki: Hal­li­tus eu­rois­taa työt­tö­myys­tur­van ja ko­rot­taa opin­to­tuen tu­lo­ra­jo­ja

Hallitus päätti uusista työllisyystoimista, jotka vahvistavat julkista taloutta vähintään 110 miljoonalla eurolla.

Helsinki
Työministeri Tuula Haatainen (sd.) esitteli uudet työllisyystoimet perjantaina. Arkistokuva.
Työministeri Tuula Haatainen (sd.) esitteli uudet työllisyystoimet perjantaina. Arkistokuva.
Kuva: Mauri Ratilainen

Hallitus on päättänyt uusista työllisyystoimista, jotka vahvistavat julkista taloutta vähintään 110 miljoonalla eurolla. Työministeri Tuula Haatainen (sd.) esitteli kokonaisuuden tiedotustilaisuudessa perjantaina iltapäivällä.

Hallitus päätti odotetusti työttömyysturvan niin sanotusta euroistamisesta osana päätettyjä uusia työllisyystoimia. Päätöksen työllisyysvaikutus on 1 500 työllistä ja se vahvistaa julkista taloutta 54 miljoonalla eurolla, Haatainen sanoi.

Euroistaminen tarkoittaa sitä, että työssäoloehto ei määräytyisi työtuntien, vaan kertyneen palkan mukaan.

Haataisen mukaan työssäoloehtoa muutetaan vuoden 2023 alusta siten, että se määräytyy jatkossa kuukausikohtaisen tulorajaehdon kautta. Työssäoloehtoa voi kerryttää myös puolen kuukauden jaksoissa.

Nykyisin työssäoloehto täyttyy, kun palkansaaja on ollut 26 kalenteriviikkona vähintään 18 tuntia viikossa.

– Muutos vaikuttaa myös ansiopäivärahan määrittelyyn. Samalla työnteon kannustimet parantuisivat, kun lyhytkestoista, satunnaista työtä kannattaisi entistä paremmin ottaa vastaan.

Omaehtoista opiskelua rajataan

Haataisen mukaan myös opintotuen tulorajoja korotetaan pysyvästi 50 prosentilla vuoden 2023 alusta. Päätöksen työllisyysvaikutus on 2 500 työllistä, ja se vahvistaa julkista taloutta 12,7 miljoonalla eurolla.

Omaehtoisen opiskelun uudistamisen työllisyysvaikutus puolestaan on 1 100 työllistä, ja sen vaikutus julkiseen talouteen on Haataisen mukaan 41 miljoonaa euroa.

– Nykymuotoiset omaehtoisesti opiskelevien poikkeukset rajoitetaan koskemaan vain sellaisia henkilöitä, joilta puuttuvat ammatilliset valmiudet. Muut omaehtoisesti opiskelevat olisivat lähtökohtaisesti normaalin työnhakuvelvoitteen piirissä.

Hallituksen tavoitteena on tehdä päätöksiä, joilla voidaan saavuttaa arviolta 80 000 lisätyöllistä ja 75 prosentin työllisyysaste vuosikymmenen puoliväliin mennessä. Aiemmin tehtyjen työllisyyspäätösten lisäksi budjettiriihessä sovittiin viime syksynä, että hallitus tekee helmikuun puoliväliin mennessä päätökset 110 miljoonalla eurolla julkista taloutta vahvistavista työllisyystoimista.