Suomalaisten maanpuolustustahto on yhä eurooppalaista huippua. Tämä käy ilmi Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) tiistaina julkistetusta mielipidemittauksesta.
Lähes neljä viidestä vastaajasta on sitä mieltä, että suomalaisten on puolustauduttava aseellisesti "kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta".
Lukema on pysynyt 80 prosentin tuntumassa sen jälkeen kun Venäjä aloitti hyökkäyssotansa.
Vahva maanpuolustustahto ei ole vain juhlapuheiden ylpeilyn aihe, vaan se myös vahvistaa turvallisuutta. Se on mahdolliselle hyökkääjälle osoitus siitä, että Suomi on valmis puolustautumaan tosissaan. Yhtenäistä kansaa on vaikea voittaa.
Lukema 78 prosenttia kertoo myös sen, että joka viides kansalainen ei esitettyä väitettä allekirjoita. Tuon joukon enemmistö kuuluu ryhmään "ei osaa sanoa", pienempi osa sanoo aseille pahimmissakin tilanteissa "ei".
Pitääkö olla huolissaan? Ei pidä. Isänmaallisuuden mittarista ei kysymyksessä ole kyse.
Sanat "kaikissa tilanteissa" jättävät vastaajalle tilaa tulkita, millaisia kohtalonhetkiä kansakunnan eteen voi tulla ja miten äärimmäisten uhkien edessä on viisasta toimia. Epäröivän ja kielteisen vastauksen takana voi olla sama halu puolustaa oman maan ihmisten henkeä ja elämää kuin innokkaimmilla aseellisilla puolustajilla.
Suomesta tuli Naton jäsen huhtikuussa 2023. Ratkaisevaa sivustatukea antoi Yhdysvaltain presidentti Joe Biden. Nyt maata johtaa Donald Trump, jonka ulkopolitiikka on heilahtanut Eurooppa-myönteisyydestä monta piirua Kremlin suuntaan.
Yhdysvaltain uudessa turvallisuusstrategiassa Eurooppa, erityisesti EU, ei näytä enää arvostetulta kumppanilta vaan rasittavalta tyypiltä, joka aiheuttaa lähinnä ongelmia.
Muutos on raju, ja sen pitää herättää huolta. Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Antonio Costan kerrotaan kysyneen, pitääkö Eurooppaa alkaa suojata vihollisten lisäksi sen liittolaisilta: "Jos olemme liittolaisia, meidän tulisi käyttäytyä siten."
MTS:n kysely tehtiin ennen kuin Yhdysvaltain uudesta turvallisuusstrategiasta oli täällä kuultu. Usko Yhdysvaltojen myönteiseen vaikutukseen Suomen turvallisuuteen on mittauksen mukaan ollut jyrkässä laskussa syksystä 2023. Donald Trump valittiin presidentiksi seuraavana syksynä 2024.
Juuri nyt mitattuna lukemat olisivat varmasti entistä rumemmat. Britanniankin vaikutus Suomelle arvioidaan myönteisemmäksi.
Naton positiiviseen vaikutukseen uskoo yhä useampi kuin seitsemän kymmenestä. Itse Nato-jäsenyyteen suhtautuu myönteisesti 84 prosenttia.
Vahvinta on luottamus muihin Pohjoismaihin. Kahdeksan kymmenestä uskoo niiden positiiviseen vaikutukseen Suomen turvallisuudelle. Luotettavimpien ystävien on tärkeää olla lähellä.
Tekstiä muokattu 12.12. kello 14.25 korjaamalla Donald Trumpin presidentiksi valinnan ajankohta, joka oli syksyllä 2024.