Parkkipaikkojen määrä, kaupunkilaisten liikkumisen muodot sekä kaupunkien keskustan elävyys ovat meille monelle tärkeitä aiheita ja siksi herättävät tunteita täällä Oulussa kuin myös vaikkapa Tampereella ja Helsingissä.
Isokadun katusuunnitelma on noussut keskusteluun, kun yhdyskuntalautakunta lykkäsi suunnitelman käsittelyä jo kolmannen kerran. Vastaavaa keskustelua käytiin vuonna 2022 Hallituskadusta.
On ymmärrettävää, että Isokadun toimivuudesta arjessa ollaan huolissaan. Tähän huoleen pyrinkin tässä kirjoituksessa vastaamaan.
Nykytilassa sekä ehdotusvaiheen suunnitelmassa selkeästi suurin osuus katutilasta on ajoradalla sekä katupysäköinnillä. Nykyinen Isokatu on tehty palvelemaan oman aikansa katuna, jolloin kaupungeissa oli ajatuksena se, että paikasta toiseen siirrytään pääosin henkilöautolla.
Isokadun uudistus on kuitenkin kauaskantoinen. Nykyiset ja etenkin tulevat tarpeet ovat erilaisia, ja sen vuoksi tulevaisuuden kadusta päätettäessä tulee tehdä rohkeita ratkaisuja, jotka saattavat nykyhetkellä aiheuttaa epävarmuuden tunteita.
Useassa kaupungissa on tehty kokeiluja siitä, miten kadun muuttaminen kävelypainotteiseksi vaikuttaa kadun elävyyteen, yritysten liikevaihtoon ja asukkaiden viihtyvyyteen. Usein nämä kokeilut ovat jääneet pysyviksi ratkaisuiksi oltuaan hyvin pidettyjä.
Siksi ehdotan, että Isokadusta tehtäisiin ainakin Sepänkadulta Saaristonkadulle kävelypainotteinen katu, jossa hyvin alhaisen nopeuden autoliikenne voi olla sallittua, mutta katu rakennetaan kävelyn ja pyöräilyn asemaa korostavaksi.
Myös Oulun keskustavisiossa 2040 on osin tällaista suunniteltu. Tällöin Mannerheiminpuisto pääsisi vielä paremmin oikeuksiinsa kävelykeskustan jatkeena ja monipuolisena tapahtumapaikkana.
Olen varma, että kokeilu olisi menestys ja sen myötä sitä haluttaisiin laajentaa.
Palataan huoliin kokeilun vaikutuksista. Huolia herättävien ratkaisujen tekemisessä meitä auttavat tutkimukset ja kokemukset sekä Oulusta että muista kaupungeista, joissa tilaa on otettu ajoradoilta tai parkkipaikoilta joukkoliikenteelle, kävelylle ja pyöräilylle.
Oulussa Rotuaarin rakentamista kävelykaduksi vastustettiin. Nykyään alue on täynnä ihmisiä, elävyyttä ja yritystoimintaa – tätä ei muualla Oulussa näe.
Tampereen ja Helsingin asiointitutkimuksista tiedetään, että kävellen, joukkoliikenteellä ja polkupyörällä kulkevat tuovat keskustan yrittäjille huomattavasti enemmän tuloja kuukaudessa kuin henkilöautolla liikkuvat.
Lisäksi tutkimukset osoittavat, että autoilevien asiakkaiden määrää usein yliarvioidaan johtuen yksinkertaisista ja ymmärrettävistä syistä, kuten siitä, että auto on kävelijää näkyvämpi.
Huolet kokeilun haitoista yritystoiminnalle ovat turhia, sillä kävelypainotteisuuden lisääminen kadulla on muissa kaupungeissa kasvattanut niin asiakasmääriä kuin asiakkaiden oleskeluaikaakin. Siksi on syytä uskoa, että kävelypainotteisen kadun hyödyt vakuuttavat kaikki ratkaisun järkevyydestä.
Uskalletaan kokeilla.
Joonas Söderholm
Oulu