Monen kesäloma päättyy näihin aikoihin, ja on aika palata työelämään. Miten unirytmin saa taas kohdalleen, unilääkäri Henri Tuomilehto?
Koronan takia ihmiset ovat olleet keväästä lähtien enemmän kotona kuin koskaan. Monen tutkimuksen mukaan ihmisten kesälomarytmi on alkanut jo maaliskuussa. Siinä on aikamoinen työmaa. Stressiä ei kannata ottaa, mutta jos tilanne on mennyt siihen, että rytmit ovat kadonneet, niitä pitäisi lähteä hakemaan hyvissä ajoin ennen töihin menoa. Ihminen voi syödä ja liikkua väkisin, mutta nukkua se ei voi. Voi mennä helposti viikko parikin rytmin löytymisessä. Silloin kesäloman hyödyt on aika äkkiä pyyhkäisty pois.
Voiko viikonloppuisin nukkua viikolla kertyneet univelat pois?
Näin valtaosa suomalaisista yrittää tehdä. Monesti telkkarin edessä roikutaan yhteentoista tai kahteentoista ennen kuin mennään nukkumaan, ja herätys on kuudelta tai seitsemältä. Kun kahden tunnin univajeen kertoo viidellä, saa 10 tunnin univajeen. En ole matemaatikko, mutta kukaan ei nuku 10 tunnin univajetta viikonloppuisin pois. Se tarkoittaisi sitä, että pitäisi nukkua 14 tuntia molempina öinä.
Ovatko päiväunet haitaksi?Riippuu ihmisestä. Parhaimmillaan ne ovat tosi makea juttu. Jos on pakko nukkua päivätorkut, se puolestaan kielii, että asiat eivät ole kondiksessa. Yöunet voivat kärsiä pitkistä päiväunista, jolloin voidaan ajautua kierteeseen. Tilanne on tietysti eri silloin kun on pieniä lapsia. Jos yöt ovat repaleisia, joutuu päivisinkin nukkumaan.
Jos on tottunut heräilemään yöllä, miten yöheräilystä pääsee eroon?
Jos yöllä heräilee toistuvasti, kyse on unihäiriöstä. Sitä täytyy tutkia ja selvittää, mikä yöllä herättää. On olemassa yli 80 erilaista unihäiriötä. Asiaa selvitellään potilaan taustojen kautta. Harvoin on toivottomia tilanteita. Aika näyttää, kuinka paljon nukkuminen paranee, mutta sitä voi petrata. Paljon riippuu ihmisestä itsestäänkin. Jos taustalla on elimellinen sairaus kuten uniapnea, oma tekeminen ei määräänsä enempää auta.
Millaisella aterioinnilla voi edesauttaa hyvää unta?
Säännönmukaisella, terveellisellä ruokailulla. Kaikki lähtee tukevasta aamupalasta liikkeelle. Päivän aikana syödään useita kertoja, jolloin vireystila on hyvä. Hyvä yöuni lähtee tuhdista iltapalasta. Joskus kuulee, että kuuden jälkeen ei saisi syödä mitään. Se on höpöhöpö-juttu. Missään muussa maassa ei syödä päivällistä niin aikaisin kuin Suomessa. Se voi johtaa siihen, että ihmiset napostelevat illalla. Turhan usein näkee, että syöminen illalla jää kovin kevyeksi. Pelkät leipä ja jogurtti eivät ole hyvää iltapalaa nähneetkään. Kun syö, aika usein tulee väsymys.
Takaako lasi viiniä paremmat yöunet?
Jo pienikin määrä alkoholia vaikuttaa nukkumiseen. Se, kuinka paljon se vaikuttaa, liittyy siihen, kuinka herkkäuninen ihminen on. Joltain lasillinen tai puoli lasia saattaa pilata yöunet täysin. Nämä on hyvä tiedostaa. Jos otat pari lasia viiniä ja aamulla väsyttää, syyllistä voi katsoa peilistä.
Uni ei tule. Milloin voi puhua nukahtamisvaikeuksista?
Puoli tuntia on rajana. Jos nukahtaminen toistuvasti kestää yli puoli tuntia, puhutaan unettomuudesta. Unettomuus on yleisin uniongelma, mutta voi olla muitakin unihäiriöitä, jotka aiheuttavat samantyyppisen ongelman.
Millaisia oireita huono tai vähäinen uni aiheuttaa?
Uni on perustavanlaatuisin fysiologinen toiminto. Ihminen pärjää pitempään syömättä ja juomatta kuin nukkumatta – niin fysiologinen juttu se on. Mikään ei toimi kunnolla, jos hyvä uni puuttuu. Se hallitsee kaikkea ja vaikuttaa siihen, miten käyttäydyt. Ihminen kokee hyödyt heti, kun tekee pieniäkin muutoksia parempaan.