Verohallinnon kansainvälisessä eläkeverotuksessa on vakavia puutteellisuuksia ja virheitä, jotka voivat koitua verotettavalle kalliiksi, jos hän ei itse perehdy Suomen verotuslainsäädäntöön ja verohallinnon tekemiin virheisiin esitäytetyssä veroilmoituksessa.
Suomessa tapahtuva ulkomaalta tuleva eläke verotetaan Suomen eläkeverotuslainsäädännön mukaisesti. Kansainvälisen verotussopimuksen perusteella ulkomaalta saadut eläketiedot esitäytetään Suomen veroilmoitukseen.
Ulkomaalainen eläkeverotus voi poiketa ratkaisevasti Suomen verotuksesta ja voi siten aiheuttaa vakavia virheellisyyksiä verotuksessa, jotka ilman verotettavan omaa huomioita tai oikaisua voivat koitua erittäin suureksi tappioksi verottavalle vuosien saatossa.
Ruotsissa eläkeverotus poikkeaa Suomen eläkeverotuksesta ratkaisevasti. Ruotsissa kaikki eläkkeet verotetaan ansiotulona, ja jotta ansiotuloverotus eläkkeistä ei nouse liian korkeaksi Ruotsi antaa huomattavan eläkeperusvähennyksen verotettavalle. Poikkeavana käytäntönä ja vertauksena Suomen verolain mukaan vapaaehtoiset yksityiset eläkkeet ja PS-pitkäaikaissäästämiseläkkeet verotetaan pääomatulona seuraavasti:
Vapaaehtoiset yksityiset eläkkeet, joita on hankittu ennen 6.5.2004 ja maksettu 1.1.2006 asti verotetaan tuoton perusteella ansiotuloverona. Samoja ennen 6.5.2004 kirjattuja vapaaehtoisia eläkkeitä verotetaan 1.1.2006 jälkeen pääomatulona. Vapaaehtoisia eläkkeitä, jota on kirjattu aloitetuksi 6.5.2004 jälkeen sekä PS-pitkäaikaissäästämiseläkkeitä päivämääristä riippumatta verotetaan pääomatulona
Huolimatta eläkkeiden oikeasta luokituksesta yleisiin ja yksityisiin eläkelajeihin Ruotsin puolella Suomen esitäytetyssä veroilmoituksessa kaikki Ruotsin eläkkeet ilmoitetaan yhtenä samana eläkelajina, joka johtaa yksinomaan ansiotuloverotukseen. Suomen omavero eläkelajivalinnat eivät myöskään vastaa Ruotsissa käytössä olevia eläkelajeja, tehden siten oikaisuvaatimuksen Omaverossa erittäin riskialttiiksi virheellisen eläkelajin valinnan vuoksi.
Virheellinen valinta voi johtaa uusiin oikaisuvaatimuksiin rasittaen siten verotushallintoa ja verotettavaa moninkertaisesti oikean ohjeistuksen puutteellisuuksien vuoksi.
Kysyttäessä lisäohjeistusta ulkomaan eläkelajien valinnan suhteen oikaisua varten Omaverossa verohallinto kopioi yksinomaan jo luettavissa olevia otteita verolaista ja ilmoittaa, että yksinomaan yleistä ohjeistusta voidaan antaa asiakaspalvelun kautta.
Valitettavasti yleiset ohjeet eivät ohjeista miten verohallinnon omat puutteellisuudet ratkaistaan Omaverossa. Yksinomaan asiakastuen puutteellisuuksien vuoksi on ilmiselvää, että monet ei verolaista suoraan tulkittavat veroasiat ja verohallinnon tekemät virheellisyydet päätyvät Korkeimpaan Hallinto-Oikeuteen.
Kysyä sopiikin, että onko verohallinnon käytäntö ja osaaminen siirretty KHO-tasolle, koska oma toiminta ei ole hallinnassa.
Tauno Ruuska
Nivala