Mainos

Työ­voi­ma­pu­la vaatii te­ho­lääk­keet: Tar­vi­taan työt­tö­myys­tur­van, kou­lu­tus- ja op­pi­so­pi­mus­jär­jes­tel­män uu­dis­ta­mis­ta sekä opis­ke­li­joi­ta töihin

Koronan jälkeistä kasvua uhkaavaan työvoimapulaan lääkkeeksi sopii työttömyysturvan, koulutus- ja oppisopimusjärjestelmän uudistaminen sekä opiskelijoiden kannustaminen töihin

Hallituksen pitää tarttua sellaisiin ongelmiin, joita työmarkkinajärjestot tai palkansaajaliike eivät mielellään toteutaa, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen vaatii.
Hallituksen pitää tarttua sellaisiin ongelmiin, joita työmarkkinajärjestot tai palkansaajaliike eivät mielellään toteutaa, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen vaatii.
Kuva: Markus Sommers

Työvoiman saatavuuden ongelman ratkaisuun tarvitaan Suomen Yrittäjien mukaan paljon eri toimenpiteitä.

”Monen toimialan yritykset kohtaavat nuo ongelmat. Ne voivat heikentää koko Suomen kasvua lyhyellä ja pitkällä aikavälillä”, sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

Työvoimapula ja kohtaanto-ongelma ovat nousseet esiin uudestaan nyt, kun ollaan koronan jälkeisessä talouskasvussa. Pentikäisen mukaan työvoimapulaan on tullut uusia vivahteita ja se on siirtynyt osittain toiseen paikkaan.

”Kun työtä ei koronakriisin takia ollut, monelta alalta työntekijät siirtyivät toiselle alalle. Ravintola- ja tapahtuma-alalta siirtyi paljon tekijöitä kaupan alalle. Nyt työvoimapulaa on vähän enemmän aloilla, joissa sitä ei ollut aikaisemmin.”

Toisilla aloilla ongelma on ollut päällä koko ajan. Ja nyt kun markkinat taas vetävät paremmin, se on kärjistynyt entisestään.

Ehdotuksena monia muutoksia

Suomen Yrittäjät ehdottaa työvoimapulan ratkaisuksi muun muassa sosiaaliturvan uudistamista.

”Meillä on edelleen sosiaaliturvajärjestelmässä sellaista rakenteellista vikaa, että aina ei ole järkevää ottaa vastaan työtä. Työttömyysturvaa pitäisi uudistaa niin, että se kannustaisi työllistymään nopeammin.”

Pentikäisen mukaan toinen iso kysymys on, millä tavalla koulutusjärjestelmää voitaisiin uudistaa niin, että se palvelisi paremmin työllistymistä. Hän nostaa esille myös oppisopimusjärjestelmän uudistamisen.

”Koulutuksessa on tehtävää kaikilla rintamilla. Ammatillisessa koulutuksessa voidaan luoda joustavampia, nopeampia tutkintoja. Oppisopimusjärjestelmä on erinomainen työkalu kouluttaa juuri sellaisiin tehtäviin, joita yrityksissä tarvitaan.”

Yksi keskeinen asia on opiskelijoiden opintotukirajojen väljentäminen. Sen seurauksena opiskelijan kannattaisi opiskelun ohessa useammin tehdä töitä.

Pentikäinen pitää työvoimakoulutuksia toimivina työkaluina. Koulutussopimusta voitaisiin kehittää nostamalla yrityksille maksettavaa koulutuskorvausta.

Hallituksen tartuttava toimeen

Suomen Yrittäjät ajaa työperäisen maahanmuuton helpottamista. Toimenpiteiksi ehdotetaan muun muassa saatavuusharkinnasta luopumista.

Pentikäisen mielestä valtion toimet eivät ole olleet riittäviä. Monet ratkaisut vaativat toimenpiteitä poliitikoilta.

”Kyllä hallituksen pitää tarttua sellaisiin asioihin, joita työmarkkinajärjestöt eivät ole hoitaneet tai joita palkansaajaliike ei mielellään toteuta. Työttömyysturvan uudistaminen on yksi hyvä esimerkki tai oppisopimusjärjestelmän uudistaminen.”

Pohjois-Pohjanmaalla suhdannenäkymät ovat varsin hyvät, ja ne ovat olleet pitkään paremmat kuin maassa keskimäärin.

”Se tietysti tarkoittaa, että yritykset investoivat ja palkkaavat työntekijöitä enemmän kuin niillä alueilla, joilla näkymät ovat synkemmät.”

Maakunnan vahvuutena on Oulun yliopiston ja sen ympärillä toimivien yritysten tutkimus- ja tuotekehityspanostukset, jotka ovat suuret verrattuna muualle.

”Tarvitaan myös tutkimukseen ja tuotekehitykseen kykeneviä ihmisiä sekä kansainvälisiä osaajia”, Pentikäinen toteaa.