Hallitus antoi joulukuussa esityksen yhteistoimintalain muuttamisesta. Hallitus on heikentämässä työntekijöiden vähäistäkin vaikutusta yrityksissä.
Yhteistoimintalain yleinen soveltamisraja nostettaisiin 20 työntekijästä vähintään 50 työntekijän yrityksiin. Hallitus perustelee esitystä hallinnollisen taakan keventymisellä. Kun alle 50 työntekijän yritys harkitsee enintään 20 henkilön irtisanomista tai lomauttamista alle 90 päivän kuluessa, neuvotteluja niistä ei tarvitsisi edes käydä. Joukkoirtisanomiset helpottuisivat.
Hallituksen mukaan lain muutos edistää työllistämistä. Irtisanomiset eivät tietenkään edistä työllistymistä eivätkä lisää työpaikkoja. Työthän ovat vähentyneet. Vain työn vähentymisestä johtuvat irtisanomiset kuuluvat yhteistoimintalain piiriin.
Perustelut eivät saa tukea muiden Pohjoismaiden ja Saksan malleista. Hallituksen esitys pimittää eduskunnalta olennaista tietoa verrokkimaistamme. Se vaikenee tavoista, joilla työntekijät osallistuvat niissä yritysten hallintoon.
Suomen yhteistoimintalain lisäksi muissa Pohjoismaissa ja Saksassa työntekijöillä on ollut edustus yrityksen ylimmässä päättävässä elimessä, hallituksessa, Saksassa hallintoneuvostossa, jo vuosikymmeniä. Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa työntekijöiden edustus hallitukseen on valittava vähintään 25 tai 30 työntekijän yrityksissä.
Saksassa työntekijöiden yritysneuvostot voidaan valita vähintään viiden työntekijän yrityksissä. Tanskassa työnantajan ja työntekijöiden yhteistoimintakomiteat voidaan valita vähintään 35 työntekijän yrityksissä.
Ruotsissa myötämääräämislaki antaa ammattiosastoille ja luottamusmiehille keskeisen roolin yhteistoiminnassa työnantajan kanssa kaiken kokoisissa yrityksissä rajoittamatta yhteistoiminnan aiheita.
Työntekijöiden osallisuuden merkitystä työelämässä ei Suomessa ole ymmärretty. Nykyisessä vuoden 2021 yhteistoimintalaissa yrityksen päätökset, kuten tehtaan tai sen osan lopettaminen tai siirto toiselle paikkakunnalle, eivät ole edes neuvottelujen kohteina. Neuvottelut koskevat vain työnantajan päätösten henkilöstövaikutuksia, kuten kuka irtisanotaan tai lomautetaan.
Vuoden 2024 taloustieteen nobelistien mukaan vakaiden instituutioiden ohella kansalaisten laaja osallistaminen on keskeinen tekijä valtioiden menestymisessä. Muissa Pohjoismaissa ja Saksassa laajemmasta demokratiasta pienissäkään yrityksissä ei ole nähty olevan liikaa vaivaa ja kustannuksia. Päinvastoin työntekijöiden osallistaminen selittää niiden menestystä.
Hallitus haluaa heikentää työntyöntekijöiden ja työantajien yhteistoimintaa yrityksissä. Se ajaa työnantajia ja työntekijöitä yrityksissä sekä työmarkkinoilla yhä syvempään vastakkainasetteluun.
Kari Kannala
työoikeuteen erikoistunut eläköitynyt asianajaja, Tornio/Vantaa