Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Työn­te­ki­jän ku­lu­tus­voi­man li­sää­mi­nen on avain ta­lous­kas­vuun – On aika ra­ken­taa kes­tä­viä rat­kai­su­ja

On kunnia saada 5.5. julkaistuun kirjoitukseeni valumaefektistä vastine vaikutusvaltaisilta elinkeinoelämän henkilöiltä: Aki Kangasharju taloustieteiden tohtori, ETLA:n toimitusjohtaja ja Jari P. Tuovinen DI, HHJ PJ, Oulun kauppakamarin toimitusjohtaja.

Poliittisesti aktiivisena nuorena näen velvollisuutenani vastustaa valtavirran politiikkaa ja tuoda esiin vaihtoehtoisia näkemyksiä. Harvoin kehitys syntyy vallitsevien ajatuksien myötäilemisestä, vaan pikemmin niiden haastamisesta ja kriittisestä arvioinnista.

Kirjoitukseni ydin ei ollut, että veronkevennykset eivät lisäisi työntekoa tai kulutusta lainkaan, vaan pikemminkin, ettei varakkaisiin keskittyvä veronkevennys edistä talouskasvua. Hallituksen veronkevennyksistä liittoon kuuluva 4 000 euroa kuukaudessa tienaava opettaja saa viisi euroa ja 15 000 euroa kuukaudessa tienaava johtaja 437 euroa.

Vaikka Suomi ei ole Yhdysvaltojen tasolla varallisuuseroissa, silti rikkain viisi prosenttia omistaa yhdeksän kertaa enemmän kuin vähävaraisempi 50 prosenttia. Varallisuuden keskittyminen on hidaste talouskasvulle, ja siksi IMF:n pääjohtaja Kristalina Georgieva ja Yhdysvaltain keskuspankin entinen johtaja Janet L. Yellen ovat molemmat varoittaneet kasvavien varallisuuserojen taloudellisista haitoista.

Toisin kuin korkeatuloisten, pienituloisten ja keskiluokan veronkevennykset päätyvät suoraan kulutukseen tukemaan yrityksiä ja luomaan työpaikkoja. Suomessa on nyt noin 325 000 työnhakijaa ja vain 34 000 avointa työpaikkaa. Ongelma on työpaikkojen puutteessa, ei työntekijöiden työhalussa.

Valumaefekti on viime vuosina saanut paljon kritiikkiä. World Economic Forum on todennut sen suoraan myytiksi. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD ovat julkaisseet valumaefektiä kritisoivia tutkimuksia.

Reaganin ja Thatcherin valumaefektin ajoista on päästy pitkälle ja viimeisen vuosikymmenen aikana teoriaa on kritisoitu entistä enemmän. On aika haastaa status quo ja rakentaa kestäviä ratkaisuja.

Lasse Ulkuniemi

Oikeustieteen ylioppilas, sosiaalidemokraatti, Oulu