Sosiaalidemokraatti Lasse Ulkuniemi luettelee joukon harhaluuloja verotuksesta mielipidekirjoituksessaan Kalevassa 5.5. Ulkuniemen mukaan palkkaveron alentaminen ei lisää työntekoa eikä kulutusta eikä yhteisöveron lasku lisää tuotantoa tai työllisyyttä.
Ottamatta kantaa siihen, mistä nämä väitteet ovat peräisin, ne eivät ole ainakaan peräisin tieteellisestä tutkimuksesta. Taloustieteellinen kirjallisuuden konsensus osoittaa juuri päinvastaiseen.
Palkkaverotuksen alentaminen lisää työntekoa, ahkeruutta, uralla eteenpäin menoa ja kouluttautumista. Yhteisöveron alentaminen puolestaan lisää investointien määrää, suuntaa uusia investointeja matalamman verotuksen maahan, vähentää yritysten rahoituksen esteitä ja ja kannustaa monikansallisia yrityksiä raportoimaan voittoja siinä maassa, jossa verotus on matalampi.
Näistä vaikutuksista on olemassa taloustieteessä yhteisymmärrys, eikä valtavirtaa edustava taloustieteilijä niitä kiistä.
Sen sijaan keskustelua syntyy paljonkin siitä, miten suuria nämä vaikutukset ovat. Tällä hetkellä ajatellaan niin, että Suomen kaltaisessa erittäin kireän verotuksen maassa korkeimpien marginaaliverojen alentaminen lisäisi palkansaajien ponnistelua niin paljon, että veronalennus ei vähennä lainkaan verotuottoja. Talouden kasvu kompensoi staattisesti lasketun verotulon menetyksen.
Yhteisöveron alentamisen dynaamiset vaikutukset ovat epäselvempiä. Taloustieteilijät laskevat yhteisöveron alentamisen vaikutukset tyypillisesti vain siten, minkä verran yhteisöveron alennus lisää yhteisöveron pohjaa eli voittoja. Laskelmat tyypillisesti jättävät niin sanotut yleisen tasapainon vaikutukset laskematta. Niitä syntyy silloin, kun yhteisöveron lasku saa aikaan vaikkapa uuden tehtaan.
Uusi tehdas ei kuitenkaan voi synnyttää voittoja, ellei tehtaaseen palkata työntekijöitä. Nämä työntekijät maksavat palkkaveroa, ja sen lisäksi vielä kulutusveroja, kun nettopalkalla ostetaan ruokaa ja muita hyödykkeitä.
Kun nämä yleisen tasapainon vaikutukset otetaan laskelmaan huomioon, myös yhteisöveron alennuksen vaikutukset julkiselle sektorille ovat yleisesti luultua suuremmat.
Julkisen sektorin vaikutus ei ole edes veronalennuksen ainoa vaikutus. Talouskasvu hyödyttää taloutta muutenkin kuin verotulojen kasvun ansiosta. Talouskasvu tarkoittaa lisää työtä, parempia työpaikkoja, korkeampaa tuottavuutta ja parempaa elintasoa.
Nykyinen hallitus on rohkeasti tehnyt työelämäuudistuksia ja on nyt lisäämässä kannusteita kaikkien kynnelle kykenevien työntekemiseen.
Työn, kasvun ja työpaikkojen luomisesta pitää palkita niitä, jotka sen toiminnallaan aikaan saavat.
Aki Kangasharju
Taloustieteiden tohtori, toimitusjohtaja ETLA
Jari P. Tuovinen
DI, HHJ PJ, toimitusjohtaja Oulun kauppakamari