Korkea työllisyysaste luo elinvoimaa alueelle ja työllä on keskeinen rooli ihmisten hyvinvoinnissa. Työttömyys luo varjonsa yksilön ja hänen läheistensä elämään. Tulojen lisäksi työ voi edistää yksilön itsetuntoa ja mahdollistaa yhteisöllisyyden tunnetta.
Joulukuussa oli Pohjois-Pohjanmaalla 24 000 työtöntä. Vähintään yli vuoden työttömänä olleita oli 7 500. Alle 25-vuotiaita työttömiä oli 3 600 ja alle 20-vuotiaita oli 800.
Työpaikkojen ohella työttömät tarvitsevat työllisyyspalveluiden rinnalla työkyvyn tuen palveluita, joissa Pohteella on roolinsa.
Terveystarkastukset, aktivointisuunnitelmat, monialainen yhteispalvelu, kuntouttava työtoiminta sekä sosiaalinen kuntoutus ovat toimia, joissa kuntien työllisyyspalvelut tarvitsevat hyvinvointialueiden palveluja kumppanikseen. Näistä muodostuu työttömän työllistymistä tukevien palvelujen kokonaisuus.
Erityisesti pidempään työttömänä olleiden sekä nuorten kohdalla työkyvyn tuen palvelujen saannin tulee olla sujuvaa.
Kuntien, TE-palveluiden ja hyvinvointialueiden yhteinen työsarka näyttää nyt osassa maakuntaamme ruuhkautuneelta. Viiveet palveluihin pääsyssä pitää saada minimoitua, jonossa odottaminen ei ole kenenkään etu eikä edistä työllistymistä.
Puute osaavasta henkilöstöstä hyvinvointialueilla näkyy myös työttömien kohdalla. Ongelma on myös se, että työ- ja toimintakykyyn liittyvä tieto on hajallaan eri toimijoilla ja eri järjestelmissä. Tietoa on vaikea hyödyntää ja tieto ei kulje, tai se jää yksittäiselle toimijalle.
Yhteisen tilannekuvan saaminen työttömien sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeista ja palveluihin pääsystä on lähes mahdotonta. Vuosien saatossa esimerkiksi työttömien terveystarkastuksia ei ole tilastoitu.
Pohde on juuri hyväksynyt osaltaan strategisen yhteistyösopimuksen, jossa yhtenä teemana on työllisyyden edistäminen. Tämä luo hyvät edellytykset rakenteiden tarkastelulle ja uusien toimintamallien luomiselle.
Tein valtuustokyselyn työttömien sosiaali- ja terveyspalveluista. Vastauksena olen saanut tilannekuvaa ja myös kehittämisehdotuksia käyttööni. Niissä korostuu se, että työttömien palveluiden kokonaisuuksiin ja vastuisiin sekä asiakasohjaukseen tarvitaan vahva ja kokonaisvaltainen rakenne. Tarvitaan myös kattavaa tietoa ja kirjaamiseen on kiinnitettävä erityistä huomioita.
Kehittämistarpeita on siis tunnistettu. Pohteen terveyden ja sairaanhoidon perhe- ja sosiaalipalvelut ja OYS-psykiatria toimialueet ovat käynnistäneet työn työllisyyden tuen kokonaisuuden rakenteiden ja sisällön tilannekuvan kokoamisesta sekä rakenteiden ja palvelupolkujen rakentamisesta. Suunta on hyvä. Lisähaasteita tähän kyllä tuo 2025 tapahtuva työllisyyspalveluiden siirto uusille työllisyysalueille.
Työttömien sosiaali- ja terveyspalveluiden tarkoituksena on arvioida ja vahvistaa terveydentilaa, hyvinvointia sekä työ- ja toimintakykyä työllistymisen tukemiseksi. Yhdessä rakentaen Pohde ja kunnat löytänevät näihinkin ongelmiin ratkaisuja.
Maire Mäki
FT, aluevaltuutettu (sd.), Oulu