Aamulehti uutisoi (24.1.) otsikolla "Tulisiko kotitalousvähennys poistaa?"
Tutkija Tuomas Kosonen oli sitä mieltä, että kotitalousvähennyksestä saatu verohyöty voitaisiin käyttää tai kohdentaa paremmin. Tutkijan mielestä eläkeläiset voisivat olla oikea kohderyhmä kotitalousvähennyksen saajiksi. Tutkijan mielestä kotitalousvähennys ei lisää merkittävästi työpaikkoja.
Olen työllistävä kotityöpalveluyrittäjä. Minulla on kahdeksan vakituista työntekijää, ja keikkalaisia käy kolme tasaamassa kysynnän huippuja. Palkkaus on parempi kuin TES edellyttää.
Tein pikaisen analyysin omaan asiakaskuntaani. Jos tuki rajattaisiin eläkkeensaajiin, tarvitsisin itseni lisäksi kolme työntekijää. Eli kahdeksan työntekijää menettäisi työpaikkansa. Tutkija ei nähnyt näitä työpaikkoja merkittävänä osana yhteiskuntaa.
Työllistävien työnantajien määrä tippuu koko ajan. Työnantajayritysten määrä laski yli kymmenellä prosentilla viime vuonna 87 000 työnantajayrityksestä 78 000:een (lähde Suomen Yrittäjät). Kotitalousvähennyksen poisto ei paranna tätä tilannetta.
Kotitalousvähennys vaatii kyllä vähän ravistelua. Nyt sen käyttäminen on laadittu siten, että se ei aina palvele kuluttajaa parhaalla tavalla, esimerkkinä muistisairaan asiakkaan tekstiilihuolto. Kotitalousvähennystä ei voida käyttää pyykkien pesuun, jos sitä ei tehdä asiakaan kotona. Tämä ei ole monestikaan mahdollista. Emme voi jättää pyykinpesukonetta päälle, jos asiakas jää yksin kotiin. Tällöin olisi asiakkaan edun mukaista, että vähennyksen saisi myös muualla pestystä pyykistä.
Valtion taloudesta tulee säästää. Säästöjen tulee kohdentua pitkälle aikajaksolle, että ne hyödyttävät myös tulevia sukupolvia.
Annukka Kääriäinen
yrittäjä, varapuheenjohtaja, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät