Suomeen muutettiin viime koronavuonna eniten työperäisesti. Suurimman vähennyksen pandemia näyttää lukujen perusteella aiheuttaneen opiskelijoiden haluun ja mahdollisuuksiin tulla maahan.
Kun oleskelulupien lisäksi lasketaan kausityötodistuksella Suomeen töihin saapuneet työntekijät, työn perusteella myönnettiin yhteensä 20 117 lupaa. Se on jopa hieman enemmän kuin vuonna 2019.
Työn perusteella myönnettiin viime vuonna 8 508 ensimmäistä oleskelulupaa, perhesiteen perusteella niitä myönnettiin 8 592 ja opiskelun perusteella 3 225.
– Ennakoimme työperusteisen maahanmuuton kasvavan tulevaisuudessa ja sen takia on tärkeää, että oleskelulupien käsittely on sujuvaa, kertoi ylijohtaja Jari Kähkönen Maahanmuuttoviraston (Migri) tiedotustilaisuudessa keskiviikkona.
Hän toi esille kuluvan vuoden tavoitteen saavuttaa kahden viikon käsittelyaika niin erityisasiantuntijoiden, start-up- yrittäjien kuin heidän perheenjäsentensäkin lupien käsittelyssä.
Ylijohtajan mukaan Migrin pitää jatkossa keskittyä muun muassa lomakkeiden selkeyteen, jotta käsittelyä hidastavilta täydennyspyynnöiltä vältyttäisiin.
– Odotamme että täysautomaatio olisi jatkossa mahdollista, hän jatkoi.
Automaatio voi ohjata käsittelyn välillä manuaaliseksi, jos tarve vaatii.
Turvapaikkahakemukset laskussa
Turvapaikkahakemusten määrä oli Migrin mukaan vuonna 2020 alhainen. Turvapaikkahakemuksia jätettiin yhteensä 3 209, kun määrä vuonna 2019 oli 4 550.
Myönteisiä näiden hakemusten päätöksistä on ollut noin 40 prosenttia.
Huippuluku turvapaikkahakemuksissa koettiin vuonna 2015 yhteensä lähes 32 500 hakemuksella.
Suurin osa viime vuoden turvapaikkahakemuksista oli uusintahakemuksia.
Ensimmäisissä turvapaikkahakemuksissa suurimmaksi lähtömaaksi nousi Välimeren siirtojen myötä Afganistan yhteensä 148 turvapaikanhakijalla.
Migrin karkean arvion mukaan noin 350 turvapaikanhakijaa on tullut maaliskuun alun eli koronapandemian iskemisen jälkeen. Näissä hakemuksissa ei ole nähtävissä mitään tiettyä trendiä.
Marinin hallitus päätti viime vuonna siirtää Suomeen 175 haavoittuvassa asemassa olevaa turvapaikanhakijaa Välimeren alueelta.
Nyt heistä on vastaanotettu Suomeen 131.
– Viimeisten siirtojen valmistelu on meneillään, Migrin turvapaikkayksikön johtaja Antti Lehtinen sanoo.
Siirretyt ovat hakeneet kansainvälistä suojelua.
Siirrot ovat Migrin mukaan olleet korona-aikanakin mahdollisia. Tulijoille tehdään terveystarkastus lähtömaassa ja myös heidän tultua Suomeen.
Irakilaiset ohittivat venäläiset
Irakin kansalaiset jättivät viime vuonna eniten kansalaisuushakemuksia Suomessa.
Vuosien ajan suurin Suomen kansalaisuutta hakenut ryhmä on ollut Venäjän kansalaiset.
– Suomen kansalaisuutta hakevat nyt erityisesti vuonna 2015 syksyllä Suomeen saapuneet, kansainvälistä suojelua saaneet turvapaikanhakijat. Kansainvälistä suojelua saaneen täytyy asua Suomessa neljä vuotta ennen kuin hän voi saada Suomen kansalaisuuden, kertoo Migrin lupa- ja kansalaisuusyksikön vastuualueen johtaja Pauliina Helminen.
Suomen kansalaisuus myönnettiin viime vuonna yhteensä 8 744 henkilölle ja pysyvä oleskelulupa 11 491 henkilölle.
Ylijohtaja vaihtui viime vuonna
Jari Kähkönen valittiin Maahanmuuttoviraston ylijohtajaksi elokuussa. Myös Migriä vuodesta heinäkuusta 2013 alkaen johtanut Jaana Vuorio haki paikkaa.
Tätä ennen Kähkönen johti pitkään Joutsenon vastaanottokeskusta. Esityksen hänen valinnastaan teki sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.).
– Sama lainsäädäntö on käytössä kuin aiemminkin ja päätöskäytännöt, niistä muodostuu linja. Ylijohtajan henkilö voi näkyä painopistealueissa ja toiminnallisissa asioissa, Kähkönen vastasi kysymykseen, onko Migrin linja muuttunut hänen valintansa myötä.